Rakennusala remontissa

Suomessa on noin 1,5 miljoonaa rakennusta, joista 85 % on asuinkäytössä. (Tilastokeskus, 2013) Myös rakennusala on kaikeksi onneksi pikkuhiljaa siirtynyt vastuulliseen ja ympäristömyönteiseen toimintatapaan, sillä rakennuksia tarvitaan koko ajan lisää niin asuin- kuin bisneskäyttöönkin. Erityisen positiivinen signaali alalta ovat olleet uudet innovaatiot, joita kehitetään jatkuvasti helpommin ja taloudellisemmin hyödynnettäviksi. Niin viherkatot, asuntokohtaiset energiantuotantoratkaisut, passiivitalot kuin uudet ympäristöystävälliset rakennusmateriaalit ovat jo kaupallistettuja tapoja parantaa rakennusten ekotehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Ratkaisuja kehitetään jatkuvasti eteenpäin ja uusia tapoja rakentaa kestävästi etsitään aktiivisesti.

On tärkeää, että uudisrakentamiseen panostetaan ja siinä otetaan huomioon kestävän kehityksen näkökohdat. Toisarvoiselle sijalle ovat kuitenkin jääneet nykyisen rakennuskannan kehittämistarpeet. Vaikka rakennuskanta koko ajan kasvaa, on uusien rakennusten osuus kokonaisuudesta vain murto-osa.  Niinpä erityisesti kunnostamisen ja remontoinnin yhteydessä tulisi aiempaa aktiivisemmin miettiä, miten jo olemassa olevien rakennusten ominaisuuksia voitaisiin kehittää. Osaa uusissa rakennuksissa käytettävistä teknologioista, kuten tiettyjä energiaratkaisuja, voidaan soveltaa kivutta myös korjausrakentamisessa. Myös materiaaleja voidaan remontin yhteydessä vaihtaa ympäristöystävällisempiin. Kokonaisuutena uusia ratkaisuja pitäisi hyödyntää entistä tehokkaammin myös vanhan rakennuskannan yhteydessä.

Haasteita aiheuttavat vanhojen rakennusten rakenteet ja ominaisuudet, jotka rajoittavat joidenkin innovaatioiden käyttöä. Vanhoja rakennuksia uusittaessa ei voida välttämättä käyttää samaa mallia kaikille, vaan kohteiden yksilöllisyys vaikuttaa mahdollisiin toimenpiteisiin. Hyviä esimerkkejä korjausrakentamisestakin löytyy jo: muun muassa Ruukki on tuonut markkinoille korjauskonseptin, joilla tietyntyyppisiä teollisuushalleja voidaan saneerata nykyistä huomattavasti energiatehokkaammiksi. Saneeraukset olisi tärkeää suunnitella ajoissa, ja ajoittaa kestävän kehityksen toimenpiteet saneerauksen yhteyteen. Kokonaisuuden korjaaminen kerralla tulee luonnollisesti edullisemmaksi kuin yksittäisten ratkaisujen lisääminen jälkikäteen – ja vaivaakin säästyy.

Merkittävä osa asuinkiinteistöistä on yksityisten henkilöiden omistuksessa, joten rakentamisen ratkaisuja tarjoavien yritysten tulisi kiinnittää huomiota myös kuluttajamarkkinoihin. Taloansa itse remontoiva ei välttämättä ole tietoinen uusista ratkaisuista tai niiden eduista, vaikka mediassa kotien energiankulutukseen ja asumisen valintoihin puututaankin jo onneksi aiempaa enemmän. Konkreettisten ratkaisujen saatavuus ja hinta voivat silti vaikuttaa ratkaisevalla tavalla Matti Meikäläisen remonttiin. Käytännön säästöt niin energiankulutuksessa kuin taloudellisestikin puoltavat uusia, energiatehokkaita ratkaisuja, ja tämä tulisi tuoda mainonnassa esiin entistä paremmin. Ammattilaisratkaisujen tuominen kaiken kansan saataville voisikin olla seuraava suuri tavoite rakentamisen tuomisessa tälle aikakaudelle.


Helena Moring
Environmental Engineer (M.Sc.Tech)
Crnet Oy