Opetus- ja
kulttuuriministeriön 16.11.2010 asettama oppilaitosten turvallisuustilanteen kehittämistoimien
seurantaryhmä on loppuraportissaan Turvallisuuden edistäminen oppilaitoksissa esittänyt keskeisiksi toimenpiteiksi
opetushenkilöstön sekä oppilaitosten turvallisuuskulttuurin kehittämistä.
Loppuraportin suosituksena olivat myös turvallisuuden integroiminen osaksi
opetushallinnon ja koulutuksen järjestäjien strategioita sekä
viranomaisyhteistyön tehostaminen.
Oppilaitosten henkilökunta
joutuu työssään yllättäviin ja ennalta arvaamattomiin tilanteisiin aiempaa
useammin. Väkivallan ehkäiseminen ja siihen varautuminen ovatkin merkittäviä
nykypäivän haasteita oppilaitosmaailmassa. Turvallisuus oppilaitoksissa on kuitenkin paljon
muutakin, kuin vain väkivaltatilanteisiin varautumista. Arjen turvallisuuden varmistaminen ja
oppilaitoksen turvallisuuskulttuurin kehittäminen kokonaisvaltaisesti luovat pohjan
turvalliselle työskentelylle kaikissa tilanteissa. Turvallisuus on olennainen osa
työhyvinvointiamme joka ikinen päivä. Turvallisuus koetaan
harmittavan usein jotenkin itsestään selvänä asiana ja turvallisuuteen
kiinnitetään yleensä
huomiota vasta, kun se on tavalla tai toisella menetetty. Jokaisella meistä on
myös oma käsityksemme
turvallisuudesta.
Monet
koulun turvallisuuteen liittyvistä haasteistamme ja ongelmistamme ovat varsin
kompleksisia. Hyvä esimerkki tästä on maassamme viime vuosina käyty keskustelu
juuri koulujen turvallisuuden kehittämisestä.
Suurin osa
oppilaitoksista laatii itse opetussuunnitelmansa ja voi myös sen kautta päättää
koulunsa profiloitumisesta tai painotuksista. Näiden päätösten tekeminen
edellyttää opettajilta entistä läheisempää yhteistyötä. Sellaiset koulut, joissa
yhteistyö sujuu ja kouluyhteisön kehittäminen on yhteinen pyrkimys, näyttävät yleisesti
menestyvän paremmin kuin ne, joissa eristyneisyys on tyypillistä.
Eristyneisyyden vallitessa uusia asioita opitaan organisaatiossa lähes yksinomaan
yrityksen ja erehdyksen kautta. Turvallisuusasioissa tämä kantapään kautta
tapahtuva oppimistapa ei ole tietenkään suotava.
Helsingissä
koulujen turvallisuutta on lähdetty hoitamaan Opetusviraston ja
pelastuslaitoksen turvallisuuskumppanuuden muodossa. Pelastuslaitoksen uuden
Osaamiskeskuksen (ent. Pelastuskoulu) järjestämät turvallisuuskoulutukset
rehtoreille, koulusihteereille, turvallisuusvastaaville sekä
väestönsuojanhoitajille ovat vain yksi osa tätä käytännön kumppanuutta.
Oma osansa
on myös sillä, että Opetusvirasto avaa omaan Helmi – intraansa turvallisuusportaalin
jonne yhteistyössä kerrytämme koulujen käyttöön turvallisuuden edistämiseen
tarvittavaa opetusmateriaalia. Materiaalin avulla turvallisuusasioita voidaan
käsitellä entistä helpommin koska kaikki tarvittava voidaan löytää yhdestä
paikasta oman viraston intrasta. Portaalissa tulevat saamaan paikkansa paitsi
pelastuslaitoksen materiaalit, niin myös poliisin ja muidenkin
turvallisuusviestintää tekevien tahojen materiaalit.
Sisäisen
turvallisuuden kolmas ohjelma (STO III) velvoittaa koulut kehittämään
poistumisturvallisuuttaan ja meidät pelastusviranomaiset osaltamme valvomaan,
että tätä harjoitellaan säännöllisesti lukukausittain kaikissa oppilaitoksissa
akselilla kyläkouluista yliopistoihin. Tätä varten helsinkiläisille oppilaitoksille
on tehty pieni videomuotoinen poistumisturvallisuusluento oppilaille,
opiskelijoille ja henkilökunnallekin esitettäväksi. Tämä video löytyy Helmen
turvaportaalista ja sen toivotaan tuovan lisää sisältöä oppilaitosten
poistumisturvallisuustyöhön.
Jatkossa
koulujen omatoimisen varautumisen valvontatyötä (ent. palotarkastus) tekevät
Helsingissä pääsääntöisesti pelastuslaitoksen turvallisuuskouluttajat.
Valvontakäyntien yhteydessä oppilaitokset voivatkin näin helposti sopia heidän
kanssaan myös henkilökunnan turvallisuuskoulutuksien järjestämisestä.
Vietimme
11. helmikuuta valtakunnallista 112 – päivää. Oli onneton yhteensattuma, että
juuri tuona päivänä Kouvolassa paloi Kouvolan yhteiskoulu. Vaikkakin
henkilövahingoilta tässä tapauksessa onnekkaasti vältyttiin, niin onnettomuus
aiheuttaa paljon murhetta ja ylimääräistä työtä kyseisen koulun henkilökunnalle
ja oppilaille vielä pitkään. Oppilaitosten turvallisuustyön näkökulmasta
voidaan katsoa toisaalta myös niin että tällä tavoin kouluissa tehtävä turvallisuustyö
nousi median mielenkiinnon kohteeksi ja yleiseksi puheenaiheeksi koko
valtakunnassa. Olenkin mustan huumorin ystävänä tässä muutamaan otteeseen
lausunut eri yhteyksissä, että joka vuosi 112 – päivänä pitäisi polttaa yksi
koulu jossakin päin Suomea. Ja aloittaa voitaisiin tietysti vaikka noista surullisenkuuluisista
homekouluista. Näin oppilaitosturvallisuus pysyisi aina ansaitsemallaan
paikalla mediassa ja puheenaiheena yhteiskunnassamme.
Blogin kirjoittaja
Matti Waitinen on Helsingin pelastuslaitoksen henkilöstönkehittämispäällikkö ja
Pelastuskoulun rehtori. Hän on työskennellyt Helsingissä luokanopettajana ja peruskoulun
rehtorina 80- ja 90 –luvuilla. Waitinen väitteli filosofian tohtoriksi
helsinkiläisten peruskoulujen turvallisuuskulttuurista vuonna 2011.
