VESI

YK julisti Maailman vesipäivän vuonna 1992. Kyseistä päivää vietetään maaliskuun 22. päivä eli jälleen huomenna. Päivän tarkoituksena on ollut lisätä tietoisuutta niin vesivarantojen vaikutuksista taloudelliseen tuottavuuteen kuin myös sosiaaliseen hyvinvointiin. Maailman vesipäivä on innostanut monia tahoja – sekä yksityisellä että julkisella puolella, kehittämään omia kampanjoita tämän päivän ympärille. Vaikka meillä Suomessa vesiasiat ovat mitä ihanteellisimmat, on erittäin tärkeää levittää tietoa globaalista vesitilanteesta.

Suomen vesilaitosyhdistys ylläpitää Facebookissa ”Joka päivä on vesipäivä”-sivuja, joille kerätään kiinnostavia faktoja veteen ja vedenkäyttöön liittyen. Sivuille koostetaan myös tietoa siitä, miten vesipäivää vietetään eri puolella Suomea. 

Yann Arthus Berntrandin dokumenttielokuva julkaistiin Helsingissä keskiviikkona. A Thirsty World- niminen elokuva käsittelee maailman vesivaroja; siinä käsitellään erityisesti sitä, miten riippuvaista elämä on vedestä ja miten ihmisten toiminta on vaikuttanut vesistöihin. 

Itä-Suomen korkeakoulut järjestävät maailman vesipäivän tapahtuman 24. maaliskuuta Joensuussa ja Kuopiossa. Tempaukseen osallistuvat ensimmäistä kertaa myös paikalliset vesiyhtiöt, joiden lahjoittamia vesipulloja jaetaan opiskelijoille ja henkilökunnalle. (uef)

Faktahan on se, että maailman vesivarannoista vain kolme prosenttia on makeaa vettä, josta vähän yli prosentti sijaitsee pohjavesissä ja maanalaisissa vesialtaissa. Järvissä sekä muissa pintavesistöissä makeaa vettä on enää 0.009 prosenttia maailman vesistä. Maa-ainekseen imeytynyttä makeaa vettä löytyy enää vain viisi promillea. Makeat vedet ovat jakautuneet maailmalla hyvin epätasaisesta. Vastoin monien mielikuvaa Afrikka ei ole maailman kuivin maanosa, vaan se on Aasia. (Sitra) 

Tänä vuonna maailman vesipäivän teemana on vesi ja energia. Päivän pääsanoma kiteytyy seuraaviin viiteen kohtaan. Ensinnäkin vesi ja energia tarvitsevat toisiaan: vettä tarvitaan lähes kaikkien energiamuotojen tuottamiseen ja toisaalta veden käyttöönottoon, käsittelyyn sekä jakeluun tarvitaan energiaa. Toiseksi vesivarannot ovat rajalliset. Puhtaan veden kasvava tarve tulee aiheuttamaan haasteita etenkin kehittyvien maiden talouksille. Kolmanneksi säästönäkökulma: kun säästät vettä, säästät energiaa – ja päinvastoin. Neljänneksi maailman miljardi köyhintä ihmistä tarvitsee kipeästi sekä vettä, viemäröintiä että energiaa. 1,3 miljardia ihmistä elää ilman sähköä, 1.1 miljardia kärsii puhtaan juomaveden puutteesta, ja 2,5 miljardilta puuttuu viemäröinti. Viidenneksi vesi- ja energiatehokkuuden lisääminen edellyttää yhdenvertaistavaa, johdonmukaista sekä suunnitelmallista politiikkaa. (world water day)
Kolmas veteen ja energiaan läheisesti liittyvä sektori on ruoka. Tässä videossa kuvataankin mielestäni hyvin näiden kolmen riippuvuussuhteita. 

Erityisesti helsinkiläisillä on aihetta juhlaan vesipäivänä. Palkittiinhan Helsingin hanavesi parhaaksi HS:n järjestämässä maistelussa. Maistelijana toimi saksalainen vesiin erikoistunut sommelier Arno Steguweit. Sommelier maisteli seitsemästä eri kaupungista (Helsinki, Tampere, Kuopio, Kouvola, Lappeenranta, Turku sekä Oulu) tuotua kraanavettä. 

Minttu Aalto

Projektipäällikkö, M. Sc. (Econ.)

CRnet Oy