Kaikkea ei tarvitse hankkia uutena

Monet kaupan alan toimijat ovat olleet jo pitkään helisemässä talouden taantumassa. Poikkeuksena voidaan nostaa kirpputorit, joille talouden tilanne voidaan nähdä jopa kilpailuetuna. Toisen hyöty on toisen tappio - niinhän se usein menee. Pelkästään vallitsevan taantuman kunniaksi ei kuitenkaan kannatta kirpputorien kasvavaa suosiota laittaa. Ihmisten asenteet kierrätyksen suhteen ovat myös muuttuneet; sellainen tavara joka olisi aikaisemmin joutanut kaatopaikalle, lahjoitetaan tai myydään nykyään eteenpäin. Myös kirpputorien maine on selvästi noussut viime vuosina, eikä käytettyyn vaatteeseen pukeutumista enää oudoksuta, vaan kirpputorilöydöistä kerrotaan kovaan ääneen jopa suosituimmissa muotiblogeissakin.

Erilaisia kirpputoritapahtumia järjestetään paljon ja ne ovat ainakin pääkaupunkiseudulla hyvin suosittuja. Milloin Kattilahallissa, milloin Tavastialla, tulijoita riittää kadulle jonoksi asti. Huomenna on vuorossa taas Siivouspäivä: kaksi kertaa vuodessa järjestettävä kierrätystapahtuma, jolloin kuka tahansa voi pystyttää oman kirpputoripisteensä pihalleen, puistoon yms. Myös käytetyn tavaran myynti verkossa on lisääntynyt. Tori.fin ja huuto.netin tyyppisten sivustojen lisäksi tänä päivänä ovat suosittuja myös erilaiset facebook- ja blogikirpputorit. (Saipa Siivouspäiväkin alkunsa sosiaalisessa mediassa.) Lähipiirissäni olen usein kuullut kehuttavan erityisesti pienten lasten vaatteisiin keskittyviä facebook-kirpputoreja, sekä hääkirpputori-sivustoja, sillä näiltä foorumeilta ostetut tuotteet vastaavat lähes aina kaupasta saatavaa. 

Suomessa ajautuu kaatopaikalle vuosittain noin 90 000 tonnia tekstiilijätettä, mikä tarkoittaa 17 kiloa henkilöä kohden (YLE). Määrä on hurja. Arvioiden mukaan tekstiilijätteestä uudelleenkäyttöön ohjautuu 30 % ja kierrätykseen 14 % (SYKE). Vaikka suomalaisten kierrätysasenteissa näkeekin positiivista muutosta, on edelleen monille luontevin tapa hankkiutua turhasta tavarasta eroon heittämällä se roskikseen. 

Positiivista on, että tekstiili- ja vaatetusalalla toimii jo useita innovatiivisia, tekstiilijätettä hyödyntäviä yrityksiä. Positiivisempaa vielä on se, että tekstiili- ja vaatetusteollisuus itse palkitsi vuoden suomalaisena muotitekona tällaisen yrityksen. Pure Waste Textiles prosessoi tekstiilijätteen raaka-aineen takaisin kuitumuotoon. Kierrätetty kuitu sitten kehrätään langoiksi ja edelleen vaatteeksi. (YLE)

Ihmisten tulisi mielestäni kiinnittää myös suurempaa huomiota tekstiilien huoltoon. Monilla valinnoilla vaatteet pysyvät käyttökelpoisena pidempään. Itse nostaisin suurimpana ongelmana vaatteiden "liikapesemisen" ja liiallisen huuhteluaineen käytön. Esimerkiksi tiettyjen urheilutekstiilien kohdalla huuhteluaine voi todella vahingoittaa vaatetta. Tällä viikolla farkkujätti Levi Straussin toimitusjohtaja Chip Bergh kommentoi mediaan, että farkkujen pesua tulisi ehdottomasti välttää. Itse hän pesee farkkunsa vain kerran vuodessa. Vaihtoehtona farkkujen pesulle hän on aiemmin ehdottanut pakastamista; farkkujen pakastaminen kerran kuussa auttaa pitämään farkuista hajun loitolla. Tämä temppu on itseltäni vielä toistaiseksi koittamatta.

Minttu Aalto

Projektipäällikkö, M. Sc. (Econ.)
CRnet Oy