Vuosi 2014 jäänee historiaan Euroopassa ja Suomessa ’vanhan mantereen’ rakennemuutoksen kulminaatiopisteenä. Kun muu läntinen maailma lähti taloudelliseen nousuun – tosin hieman yskien – EU oli vielä taantumassa, toiset maat enemmän kuten Suomi ja toiset vähemmän kuten Saksa.
Nyt, siis vuoden 2015 alussa, meillä alkaa kahdeksas (8) vuosi, jolloin yt-neuvottelut ja taantumapuheet valtaavat tiedotusvälineet ja mielialat niin julkisessa hallinnossa kuin yrityksissäkin. Meillä on siis kaksinkertainen taantuma: liian raskas julkinen järjestelmä ja liian kallis työvoima. Tai tämä ainakin on ollut
selitys nykyiseen ahdinkoon. Harvoja elintasonsa säilyttäneitä ryhmiä on koulutetut, eläkkeelle jääneet seniorit: heillä on varma vuositulo – ainakin toistaiseksi.
Pahiten työttömyys ja taloudellinen niukkuus piinaavat juuri työmarkkinoille tulevia nuoria osaajia ja yli 50-vuotiaita, jo 25 - 30 –vuoden työuran tehneitä konkareita.Tekemätöntä työtähän meillä on – vain palkanmaksaja puuttuu. Tässä rakennemuutoksen kulminaatiopisteessä meidän pitää vain hyväksyä se tosiasia, että ison osan osaajista pitää työllistää itsensä – ei ole enää suuria organisaatioita, jotka palkkaavat työntekijöitä kuukausipalkalla.
Mitä tuo vuosi 2015 tullessaan? Sitähän ei (onneksi) tiedä kukaan, mutta Suomessa ja Euroopassa ainoa tie parempaan tulevaisuuteen on niukkuuden tie. Suomen hyvinvointiyhteiskuntaa ei tarvitse romuttaa, meidän pitää kylläkin luopua tietyistä etuuksista – ainakin niiden, joilla on turvattu toimeentulo.
Kaksi asiaa, jotka meidän pitää säilyttää ja joille perustuu meidän tasa-arvoinen yhteiskuntamme ovat koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmämme, jotka kuitenkin toimivat hyvin ja laadukkaasti (pieniä lieveilmiöitä lukuun ottamatta). Kuitenkin, kun vertaamme Suomea suurimpaan osaan EU-maita, meillä perusasiat ovat vielä kunnossa. Ja se luo edellytykset paremmalle tulevaisuudelle.
CRnet Vuosiraportti 2014 sisältää merkittävimmät viime vuoden vastuullisuusasiat Suomesta ja maailmalta. Raportti on tilattavissa täältä.
maanantai 26. tammikuuta 2015
perjantai 16. tammikuuta 2015
A new vlog on Corporate Responsibility
See a new vlog of top 5 corporate responsibility news of week 3 here.
Helena Moring
CSR Specialist (M.Sc.Tech)
Crnet Oy
CSR Specialist (M.Sc.Tech)
Crnet Oy
perjantai 9. tammikuuta 2015
Vastuullisuuden uudet tuulet
Crnetin suomenkieliset uutiskirjeet ovat ilmestyneet jo vuodesta 2006 ja globaalit uutiskirjeet vuodesta 2008. Viikkokatsaukset ovat ilahduttaneet tilaajia lähes yhtä kauan, ja turvallisuusuutiset, ympäristöuutiset sekä toimialakohtaiset katsaukset täydentävät tarjontaa.
Uuden vuoden kunniaksi Crnet astui jälleen yhden askeleen eteenpäin digiajassa. Katso tämän viikon vastuullisuusuutiset videoblogin muodossa täältä.
Uuden vuoden kunniaksi Crnet astui jälleen yhden askeleen eteenpäin digiajassa. Katso tämän viikon vastuullisuusuutiset videoblogin muodossa täältä.
Helena Moring
CSR Specialist (M.Sc.Tech)
Crnet Oy
CSR Specialist (M.Sc.Tech)
Crnet Oy
sunnuntai 4. tammikuuta 2015
Uusi vuosi ja vanhat haasteet
Vuosi vaihtui ja uuden vuoden alku on aina ennustusten aikaa. Kaksi tulevaisuuden tutkijaa eli Turun yliopiston Markku Wilenius (haastattelu HS) ja Demoksen Aleksi Neuvonen (haastattelu Taloussanomat) arvioivat vuodenvaihteessa Suomen(kin) tulevaisuuden suuntaa.
Maailman talous ja Suomi siinä mukana on yskinyt nyt laskutavasta riippuen 6-7 vuotta. Suuret taloudet USA, Kiina, Saksa ja niin edelleen ovat aina välillä olleet paremmassakin kunnossa. Suomi sen sijaan on ollut matalalennossa koko ajan. Ja muutosta ei meillä kovin paljon ole näköpiirissä.
Kyse on globaalin talouden uusjaosta, josta näytämme jääneet ulkopuolelle. Kuten edellä mainitut tutkijat tiivistivät sanomansa: meidän täytyy tehdä asioita toisella tavalla. Muutaman vuoden kuluttua (kaikille) ei ole enää systeemiä, jossa mennään vakituiseen työpaikkaan opiskelujen jälkeen, vaihdetaan parempaan työpaikkaan ja edetään uralla tasaiseen tahtiin.
Ammattillisessa sekä korkeakouluopetuksessa pitäisi nyt kääntää suuntaa: koulutetaan nuoria laaja-alaisesti unohtamatta yrittäjyyskasvatusta. Etenkin ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla tässä suhteessa on parantamisen varaa. Maamme ei tarvitse 60 % ikäluokasta erilaisia asiantuntijoita. Mutta osaavia ja innovatiivisia yrittäjiä maamme tarvitsee.
Hyvä esimerkki onnistumisista meillä on Lapin matkailu: palvelujen laadun hyvä taso ja etenkin pitkäaikainen sitkeä markkinointityö on tuottanut tuloksia. Keskellä pimeintä vuodenaikaa Napapiirille virtaa turisteja ympäri maailmaa. Lyhyen analyysin perusteella voisi todeta, että tulos johtuu maakunnan yrittäjien ja paikallisten edunvalvojien sekä julkisen hallinnon saumattomasta yhteistyöstä.
Kuinkahan tämä Napapiirin meininki saataisiin muuallekin tähän valtakuntaan matkailualalle, mutta myös muilekin toimialoille?
Maailman talous ja Suomi siinä mukana on yskinyt nyt laskutavasta riippuen 6-7 vuotta. Suuret taloudet USA, Kiina, Saksa ja niin edelleen ovat aina välillä olleet paremmassakin kunnossa. Suomi sen sijaan on ollut matalalennossa koko ajan. Ja muutosta ei meillä kovin paljon ole näköpiirissä.
Kyse on globaalin talouden uusjaosta, josta näytämme jääneet ulkopuolelle. Kuten edellä mainitut tutkijat tiivistivät sanomansa: meidän täytyy tehdä asioita toisella tavalla. Muutaman vuoden kuluttua (kaikille) ei ole enää systeemiä, jossa mennään vakituiseen työpaikkaan opiskelujen jälkeen, vaihdetaan parempaan työpaikkaan ja edetään uralla tasaiseen tahtiin.
Ammattillisessa sekä korkeakouluopetuksessa pitäisi nyt kääntää suuntaa: koulutetaan nuoria laaja-alaisesti unohtamatta yrittäjyyskasvatusta. Etenkin ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla tässä suhteessa on parantamisen varaa. Maamme ei tarvitse 60 % ikäluokasta erilaisia asiantuntijoita. Mutta osaavia ja innovatiivisia yrittäjiä maamme tarvitsee.
Hyvä esimerkki onnistumisista meillä on Lapin matkailu: palvelujen laadun hyvä taso ja etenkin pitkäaikainen sitkeä markkinointityö on tuottanut tuloksia. Keskellä pimeintä vuodenaikaa Napapiirille virtaa turisteja ympäri maailmaa. Lyhyen analyysin perusteella voisi todeta, että tulos johtuu maakunnan yrittäjien ja paikallisten edunvalvojien sekä julkisen hallinnon saumattomasta yhteistyöstä.
Kuinkahan tämä Napapiirin meininki saataisiin muuallekin tähän valtakuntaan matkailualalle, mutta myös muilekin toimialoille?
torstai 18. syyskuuta 2014
Energiaa peliin
Jälleen kerran energia - ja etenkin sen tuotantomuodot - on ollut keskeinen puheenaihe: uusia ydinvoimaloita vai ei. Suomen hallitus päätyi 18.9.14 esittämään Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalan periaatepäätöksen hyväksymistä. TVO:n neljäs vaihe jäi pöydälle.
Nämä sinänsä kauaskantoiset päätökset veivät koko energiakeskustelun ihan 'väärille raiteille'. Miksi mikään poliittinen taho ei esitä todellisia vaihtoehtoja: hajautettuja kotimaisia uusiutuvaan energiaan perustuvia ratkaisuja? Siis esitä perustellusti, ja käyttäen todellisia läpinäkyviä talouslaskelmia sekä ilman paatosta esitettyjä hyötyjä: vaihtotaseen tasapainotus, ympäristönäkökohdat ja huoltovarmuus.
Ei, näitä näkökohtia ei esitetä, vaan sorrutaan halpahintaiseen poliittiseen väittelyyn, koska vaalit ovat ovella puolen vuoden kuluttua. Tässä poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa pitäisi päättäjiltä löytyä energiaa - ja vastuuntuntoa - ajatella Oy Suomi Ab:n parasta eikä lyhytnäköisesti vain omaa poliittista menestystä.
Suomella olisi kaikki mahdollisuudet siirtyä laajasti uusiutuvan energian käyttöön melko nopeastikin. Nyt siis tarvitaan uusiutuvaa energiaa myös päättäjille: rationaalista ja systemaattista asioiden hoitamista, vaikeiden päätösten tekemistä ja ennen kaikkea uusia näkökulmia ratkaistaviin asioihin.
Nämä sinänsä kauaskantoiset päätökset veivät koko energiakeskustelun ihan 'väärille raiteille'. Miksi mikään poliittinen taho ei esitä todellisia vaihtoehtoja: hajautettuja kotimaisia uusiutuvaan energiaan perustuvia ratkaisuja? Siis esitä perustellusti, ja käyttäen todellisia läpinäkyviä talouslaskelmia sekä ilman paatosta esitettyjä hyötyjä: vaihtotaseen tasapainotus, ympäristönäkökohdat ja huoltovarmuus.
Ei, näitä näkökohtia ei esitetä, vaan sorrutaan halpahintaiseen poliittiseen väittelyyn, koska vaalit ovat ovella puolen vuoden kuluttua. Tässä poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa pitäisi päättäjiltä löytyä energiaa - ja vastuuntuntoa - ajatella Oy Suomi Ab:n parasta eikä lyhytnäköisesti vain omaa poliittista menestystä.
Suomella olisi kaikki mahdollisuudet siirtyä laajasti uusiutuvan energian käyttöön melko nopeastikin. Nyt siis tarvitaan uusiutuvaa energiaa myös päättäjille: rationaalista ja systemaattista asioiden hoitamista, vaikeiden päätösten tekemistä ja ennen kaikkea uusia näkökulmia ratkaistaviin asioihin.
perjantai 18. heinäkuuta 2014
SuomiAreenassa Nikkelijoen varrella
"Oletkos siellä Nikkelijoen varrella - oletkos tilannut kalaa paikallisissa porilaisissa ravintoloissa?" Tämä kysymys tuli facebookin SuomiAreenan päivitykseeni. Aivan, tapahtuman aihe ympäristö ja pääyhteistyökumppani ympäristömisnisteriö, ja me olimme ihan oikeasti yhden Suomen suurimman teollisuuden nikkelipäästön äärellä; Kokemäenjoki oli siis nimetty uudelleen: Nikkelijoki.
Ja siellä Nikkelijoen varrella oli lähes koko Suomen hallitus, suurin osa eduskuntaa, kotimaisen yritysmaailman vaikuttajat ja paljon muitakin suomalaisia. Yhdessä päivittelimme tapahtunutta: miten tällaista voi tapahtua Suomessa: 66 000 kiloa nikkeliä (ja muitakin raskasmetalleja) jokeen.
Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan teollisuuslaitoksen varojärjestelmä oli hälyyttänyt 30 tuntia, että kaikki ei ole kunnossa. Päästö tapahtui viikonlopun aikana, ja yrityksen tiedottamisen aloitus kesti lähes viikon. Yritysjohdon julkinen anteeksipyyntö tuli 1,5 viikon kuluttua tapahtuneesta, kun simpukat kuolivat ja kaikki osaavat tutkijat olivat rantautuneet Nikkelijoelle. Ongelmalliset jätevedet olivat 'hävinneet' ja anteeksi oli pyydetty. Ei kun jatketaan prossessin pyörittämistä.
Eihän se voi näin mennä. Suomessa. Vuonna 2014. Liian kalliita teollisia työpaikkoja. Talvivaaran päästöt syksyllä 2012 olivat aika paljon pienemmät - ja niistä jaksetaan puhua vieläkin. Tiedottaminen meni kaikella tavalla pieleen niin viranomaisilla kuin yritykselläkin. Ikään kuin kukaan ympäristöalan asiantuntija ei olisi tiennyt mitä tämän kokoluokan raskasmetallipäästö aiheuttaa joessa ja meressä, mihin joki laskee.
Muuten SuomiAreenalla oli esityksiä laidasta laitaan - hyviä ja vähemmän hyviä. Oman listani kärkeen kiilasi UM:n keskustelutilaisuus Porin teatterissa, jonka Leena Brandt ammattimaisesti juonsi. Ministerit Tuomioja ja Haavisto olivat tilaisuuden tähdet: ulkopolitiikka ainakin on osaavissa käsissä. Ilmastonmuutosta ja taloutta käsiteltiin useissa tilaisuuksissa. Tosin useimmissa keskusteluissa kerrattiin vain vanhoja mantroja. Todellisia uusia avauksia ei kuulunut.
Päälimmäiseksi jäi mielikuva, että kaikki palikat ympäristöosaamiseen Suomessa on, mutta Jonkun pitäisi tehdä jotain: hyvät innovaatiot ovat lähtökohta, mutta ilman niiden kaupallistamista ja markkinointi maailman suurille markkinoille ei Suomen vienti ja kansantalous parane. Ja tämä Joku on hukassa.
Ja siellä Nikkelijoen varrella oli lähes koko Suomen hallitus, suurin osa eduskuntaa, kotimaisen yritysmaailman vaikuttajat ja paljon muitakin suomalaisia. Yhdessä päivittelimme tapahtunutta: miten tällaista voi tapahtua Suomessa: 66 000 kiloa nikkeliä (ja muitakin raskasmetalleja) jokeen.
Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan teollisuuslaitoksen varojärjestelmä oli hälyyttänyt 30 tuntia, että kaikki ei ole kunnossa. Päästö tapahtui viikonlopun aikana, ja yrityksen tiedottamisen aloitus kesti lähes viikon. Yritysjohdon julkinen anteeksipyyntö tuli 1,5 viikon kuluttua tapahtuneesta, kun simpukat kuolivat ja kaikki osaavat tutkijat olivat rantautuneet Nikkelijoelle. Ongelmalliset jätevedet olivat 'hävinneet' ja anteeksi oli pyydetty. Ei kun jatketaan prossessin pyörittämistä.
Eihän se voi näin mennä. Suomessa. Vuonna 2014. Liian kalliita teollisia työpaikkoja. Talvivaaran päästöt syksyllä 2012 olivat aika paljon pienemmät - ja niistä jaksetaan puhua vieläkin. Tiedottaminen meni kaikella tavalla pieleen niin viranomaisilla kuin yritykselläkin. Ikään kuin kukaan ympäristöalan asiantuntija ei olisi tiennyt mitä tämän kokoluokan raskasmetallipäästö aiheuttaa joessa ja meressä, mihin joki laskee.
Muuten SuomiAreenalla oli esityksiä laidasta laitaan - hyviä ja vähemmän hyviä. Oman listani kärkeen kiilasi UM:n keskustelutilaisuus Porin teatterissa, jonka Leena Brandt ammattimaisesti juonsi. Ministerit Tuomioja ja Haavisto olivat tilaisuuden tähdet: ulkopolitiikka ainakin on osaavissa käsissä. Ilmastonmuutosta ja taloutta käsiteltiin useissa tilaisuuksissa. Tosin useimmissa keskusteluissa kerrattiin vain vanhoja mantroja. Todellisia uusia avauksia ei kuulunut.
Päälimmäiseksi jäi mielikuva, että kaikki palikat ympäristöosaamiseen Suomessa on, mutta Jonkun pitäisi tehdä jotain: hyvät innovaatiot ovat lähtökohta, mutta ilman niiden kaupallistamista ja markkinointi maailman suurille markkinoille ei Suomen vienti ja kansantalous parane. Ja tämä Joku on hukassa.
torstai 10. heinäkuuta 2014
Vielä on kesää jäljellä
Ilmaston lämpeneminen on totta - vai onko? Suomessa kesäkuu, joka on vuoden valoisin kuukausi, oli todella viileä. Suoraan sanoen kylmä. Siis ilmastonmuutos on peruttu.
Ja heinäkuukin alkoi melko arktisissa olosuhteissa - mutta vihdoin heinäkuun ensimmäinen viikonloppu oli lämmin - jopa osin helteinen. Ja kolme päivää vielä sen jälkeenkin hätyyteltiin hellerajoja eri puolilla Suomea. Siis ilmastonmuutos on totta.
Suomalaisista 84 % uskoo, että ilmastonmuutos on totta (Ifin teettämän tutkimuksen mukaan). Muuttuva säätila - etenkin muutoksien nopeus ja voimakkuus - aiheuttaa metereologeille tuskallisia tilanteita: saderintama etenee ihan omia aikojaan, lämpötila nousee ennustettua enemmän tai sitten ei nousekaan lähelle ennustettua astemäärää.
Nykyään yleiskielessä tarkoitetaan ilmastonmuutoksella yleensä ihmisen toiminnan aiheuttamia muutoksia ja niiden vaikutuksia. Ilmatieteen laitoksessa tutkitaan nykyistä, mennyttä ja tulevaa ilmastoa sekä ilmastonmuutosta ja sen hidastamista.
Maailman päättäjät ovat keskustelleet aktiivisesti ilmastonmuutoksesta jo yli 20 vuotta - varsinainen globaali tietoisuus aiheesta julkilausuttiin Riossa 1992. Ja mitä on saatu aikaan? Edellä mainitun kotimaisen tutkimuksen tulosten perusteella ainakin suomalaiset a) tunnistavat termin ilmastonmuutios b) suhtautuvat siihen asiaan kuuluvalla hartaudella. Globaalisti talouskasvua on tehty aika monessa maassa ympäristöasioista eli ilmastovaikutuksista välittämättä.Emmekä me täällä kotimaassakaan erityisesti mittaviin toimiin ole ryhtyneet ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.
Ensi viikolla Suomi Areenassa Porissa pääteemana on asuminen ja ympäristö. Rakennuksissa tapahtuva energiankulutus, lämmitys ja sähkön kulutus, vastaa noin 40 prosenttia kaikesta Suomen energiankulutuksesta (WWF). Tähän teemaan liittyy myös keskustelu energiantuotannon menetelmistä ja energiaomavaraisuudesta, jota on täällä kotimaassa käyty kuluneen kevään aikana. Ilmastonmuutos ja energiantuotanto ovat erottamattomaton pari.
Tapaamisiin Porissa - ainakin lisää juttua aiheesta ilmastonmuutos on luvassa!
Ja heinäkuukin alkoi melko arktisissa olosuhteissa - mutta vihdoin heinäkuun ensimmäinen viikonloppu oli lämmin - jopa osin helteinen. Ja kolme päivää vielä sen jälkeenkin hätyyteltiin hellerajoja eri puolilla Suomea. Siis ilmastonmuutos on totta.
Suomalaisista 84 % uskoo, että ilmastonmuutos on totta (Ifin teettämän tutkimuksen mukaan). Muuttuva säätila - etenkin muutoksien nopeus ja voimakkuus - aiheuttaa metereologeille tuskallisia tilanteita: saderintama etenee ihan omia aikojaan, lämpötila nousee ennustettua enemmän tai sitten ei nousekaan lähelle ennustettua astemäärää.
Nykyään yleiskielessä tarkoitetaan ilmastonmuutoksella yleensä ihmisen toiminnan aiheuttamia muutoksia ja niiden vaikutuksia. Ilmatieteen laitoksessa tutkitaan nykyistä, mennyttä ja tulevaa ilmastoa sekä ilmastonmuutosta ja sen hidastamista.
Maailman päättäjät ovat keskustelleet aktiivisesti ilmastonmuutoksesta jo yli 20 vuotta - varsinainen globaali tietoisuus aiheesta julkilausuttiin Riossa 1992. Ja mitä on saatu aikaan? Edellä mainitun kotimaisen tutkimuksen tulosten perusteella ainakin suomalaiset a) tunnistavat termin ilmastonmuutios b) suhtautuvat siihen asiaan kuuluvalla hartaudella. Globaalisti talouskasvua on tehty aika monessa maassa ympäristöasioista eli ilmastovaikutuksista välittämättä.Emmekä me täällä kotimaassakaan erityisesti mittaviin toimiin ole ryhtyneet ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.
Ensi viikolla Suomi Areenassa Porissa pääteemana on asuminen ja ympäristö. Rakennuksissa tapahtuva energiankulutus, lämmitys ja sähkön kulutus, vastaa noin 40 prosenttia kaikesta Suomen energiankulutuksesta (WWF). Tähän teemaan liittyy myös keskustelu energiantuotannon menetelmistä ja energiaomavaraisuudesta, jota on täällä kotimaassa käyty kuluneen kevään aikana. Ilmastonmuutos ja energiantuotanto ovat erottamattomaton pari.
Tapaamisiin Porissa - ainakin lisää juttua aiheesta ilmastonmuutos on luvassa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)