Kestävä kehitys ja naiset - avain parempaan tulevaisuuteen

Tänään 17. helmikuuta 2015 meitä kokoontui lähes 70 henkilöä kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta kestävä kehitys ja naiset. Europarlameetaarikko Sirpa Pietikäinen käsitteli asiaa kiertotalouden, kestävän kulutttamisen ja kestävän ruokatalouden kannalta. Kaikki siis aiheita, jotka ovat suurelta osin meidän naisten 'harteilla'. Tämä siis koskee teollistuneita sekä kehittyviä maita. Naisten käsissä on siis loppupeleissä maapallon säilymisen avaimet.

Yhteistyö paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti on kestävän kehityksen toteuttamisen perusedellytys. Arkkitehti Saija Hollmén kertoi Ukumbi ry:n rakennusprojekteista Sierra Leonessa ja Tansaniassa. Saijan esitys toi konkreettisesti esiin tosiasian, että me tämän päivän seminaariin osallistuneet elämme etuoikeutettua elämää.

Näin ollen meillä on todellinen mahdollisuus -  ei vain velvollisuus - osallistua kansainväliseen kestävän kehityksen työhön, jotta mahdollisimman moni nainen ja tyttö kehittyvissä maissa voisi käydä koulua ja viedä kestävää kehitystä eteenpäin omassa kotimaassaan ja kulttuurissaan.

Lopuksi allekirjoittanut otti esille 3E:n  eli ekologia, ekonomia ja eettisyys teeman. Ilman puhdasta elinympäristöä, hyvin hoidettua julkista ja yksityistä taloutta sekä eettistä toimintatapaa meillä ei ole paljonkaan resursseja jäljellä.

Me naiset pystymme muuttamaan maailmaa kestävän kehityksen mukaisesti toimivaksi paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Emme ehkä salamannopeasti mutta ihan varmasti - jos vain yhdessä ryhdymme toimeen.

Tilaisuuden järjesti Soroptimist International Helsinki.

Moni kunta päältä kaunis

Kuntien säästötoimet ovat olleet koko laman ajan julkisuudessa, mutta viime aikoina kunnista on alkanut kuulua hälyttäviä viestejä. Jo viime vuonna erilaiset rahoitukseen ja eettisiin kysymyksiin liittyvät kuntasotkut täyttivät uutiset, ja tammikuu toi julkisuuteen useita uusia hämäriä tapauksia.

Espoossa nousi esiin virkamieheen kohdistunut epäily puolueellisesta ruokahankintojen valinnasta (HS 26.1.2015). Samalla viikolla Vantaan sisäisessä tarkastuksessa kävi ilmi merkittäviä rahoitusepäselvyyksiä kiinteistöyhtiöissä (HS 29.1.2015). Porissa puolestaan poliittisilla yhteyksillä on ollut vaikutusta lomautettavien ja irtisanottavien ihmisten valinnassa (HS 30.1.2015). Lisäksi kuntapoliitikot ovat käyttäneet asemaansa taloudellisesti hyväksi, kuten viimeksi Kirkkonummella lahjusten ottamisesta syytetty Timo Haapaniemi (HS 30.1.2015).

Uutisoinnin ja tapausten määrän perusteella alkaa tuntua siltä, että kuntajärjestelmä ympäri Suomen on läpimätä. Toimintaa ei valvota riittävällä tasolla, ja väärinkäytökset tulevat ilmi liian myöhään jos ollenkaan. On käsittämätöntä, että Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa kunnissa käytetään vapauksia näin vääriin tarkoitusperiin. Viimeaikaisen otoksen perusteella näyttää siltä, että kunnille tulisi järjestää valvovat viranomaiset, jotka tutkisivat kaikki päätökset reaaliajassa. Tämä ei tietenkään todellisuudessa ole realistinen vaihtoehto – kysymys kuuluukin, millä nämä ongelmat sitten kitketään Suomesta.

Miten paljon mätää kunnista vielä löytyykään, jää nähtäväksi. Selvää kuitenkin on, että tällaisten epäselvyyksien ja pimeiden liikkuvien rahavirtojen vähentämisellä voitaisiin saada merkittävät positiiviset vaikutukset kuntien talouteen ja ilmapiiriin. Hyvä veli –verkostot ja politiikka jyräävät tällä hetkellä yhteisen edun ja houkuttavat käyttämään mahdollisuuksia hyväksi eettisesti väärin perustein. 

Enää en jännitä, löytyykö tällaisia tapauksia lisää, vaan mistä kunnasta seuraavaksi kuuluu - valitettavasti. Toisaalta on hyvä, että nyt asioita kaivellaan. Ehkäpä tulevat kuntapäättäjät ottavat opiksi huonoista esimerkeistä.

Helena Moring
CSR Specialist (M.Sc.Tech)
Crnet Oy