Ympäristöasioissa suomalaiset pien- ja keskisuuret yritykset ovat eurooppalaisissa vertailuissa osoittaneet olevansa hyvin valveutuneita. Liiketoiminnan mahdolliset ympäristöhaitat ovat tiedossa ja niitä pyritään eri toimenpitein minimoimaan. Useammin kuin eurooppalaisilta sisariltaan, suomalaisista yrityksistä löytyy myös sertifikaattikelpoinen ympäristöjärjestelmä.
Tämähän on suomalaisnäkökulmasta tietenkin myönteinen asia, koska ympäristötekojen kautta voi tarjoutua myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomalaisyritykset ovatkin jo ymmärtäneet hyödyntää ympäristöargumentteja markkinoinnissaan. He ovat tiedostaneet, että myönteiset ympäristöteot näkyvät viivan alla. Monen Euroopan maan pk-yrityksissä vasta heräillään tähän asiaan.
Ovatko suomalaisyritykset siis vastuullisia yrityksiä? Kysyttäessä moni yritys vastaa tähän aivan totuudenmukaisesti, että kyllä heillä on ympäristöasiat kunnossa. Käytössä on ympäristöä vähemmän kuormittavia puhdistusaineita ja hiljan on investoitu uuteen energiatehokkaaseen valmistusprosessiin, jne.
Samaan aikaan meille on mediassa kuvattu kuluneena kesänä, kuinka harmaa talous rehottaa muillakin työvoimavaltaisilla aloilla kuin rakennusteollisuudessa. Työehtosopimuksia rikotaan, varsinkin ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä kyykytetään ja loppuunpalavan keskijohdon katoaminen sairaseläkkeelle senkun näyttää kiihtyvän. Kvartaalitaloudessa kun tulosta pitää syntyä aina vaan entistä pienemmällä henkilöstöllä.
Toinen esimerkki: Yksityishenkilö on teettänyt kotonaan erään työn tai ostanut palvelun. Verovähennystä varten tarvitaan urakoitsijan tiedot, mutta ko. toiminimeä ei löydykään ennakkoperintärekisteristä. Puuttuvien tietojen takia työn teettäjä, yksityishenkilö, jää ilman toivottua verovähennystä ja maksaakin kaikki kustannukset omasta taskustaan. Ensikertalaisena hän ei ole tajunnut tarkistaa kaikkia mahdollisia rekistereitä etukäteen. Hän myös vannoo, että jatkossa hän tekee homman itse, tai teettää sen sukulaisella, jolloin ei tarvitse sotkea hankkeeseen verottajaa ollenkaan. Seuraus tästä kaikesta on, että koko ala kärsii, kun töitä ei uskalleta teettää. Lopuksi veronmaksaja maksaa jälleen kerran viulut.
Yrityksen yhteiskuntavastuu lepää kolmen peruspilarin varassa. Nämä ovat taloudellinen, ekologinen sekä sosiaalinen vastuu. Laajasti ottaen sosiaalinen vastuu ilmenee kaikenlaisena työhyvinvoinnin ja työntekijöiden laadukkaan elämän edistämisenä. Tämän tuloksena yleensä työntekijöiden motivaatio paranee, työvoima on pysyvämpää ja työn laatu parempaa, mikä vuorostaan näkyy yrityksen parantuneena taloudellisena tuloksena varsinkin pitkällä aikavälillä.
Yrityksen yhteiskuntavastuu ulottuu laajemmalle kuin lain vaatimukset, eikä siis rajoitu pelkästään ympäristöön ja on yrityksille täysin vapaaehtoista. Hyvän- ja myös kestävän taloudellisen tuloksen tekeminen vastuullisella tavalla on siis riippuvaista yrityksen omasta tahdosta. Mutta eiköhän jokainen yritys tavoita hyvää mainetta hyvää ja kestävää taloudellista tulosta. Mutta, hetkinen, tarkoittaako se samalla poikkeamista nopeiden voittojen kvartaalitaloudesta…
