Kestävä kehitys ja naiset - avain parempaan tulevaisuuteen

Tänään 17. helmikuuta 2015 meitä kokoontui lähes 70 henkilöä kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta kestävä kehitys ja naiset. Europarlameetaarikko Sirpa Pietikäinen käsitteli asiaa kiertotalouden, kestävän kulutttamisen ja kestävän ruokatalouden kannalta. Kaikki siis aiheita, jotka ovat suurelta osin meidän naisten 'harteilla'. Tämä siis koskee teollistuneita sekä kehittyviä maita. Naisten käsissä on siis loppupeleissä maapallon säilymisen avaimet.

Yhteistyö paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti on kestävän kehityksen toteuttamisen perusedellytys. Arkkitehti Saija Hollmén kertoi Ukumbi ry:n rakennusprojekteista Sierra Leonessa ja Tansaniassa. Saijan esitys toi konkreettisesti esiin tosiasian, että me tämän päivän seminaariin osallistuneet elämme etuoikeutettua elämää.

Näin ollen meillä on todellinen mahdollisuus -  ei vain velvollisuus - osallistua kansainväliseen kestävän kehityksen työhön, jotta mahdollisimman moni nainen ja tyttö kehittyvissä maissa voisi käydä koulua ja viedä kestävää kehitystä eteenpäin omassa kotimaassaan ja kulttuurissaan.

Lopuksi allekirjoittanut otti esille 3E:n  eli ekologia, ekonomia ja eettisyys teeman. Ilman puhdasta elinympäristöä, hyvin hoidettua julkista ja yksityistä taloutta sekä eettistä toimintatapaa meillä ei ole paljonkaan resursseja jäljellä.

Me naiset pystymme muuttamaan maailmaa kestävän kehityksen mukaisesti toimivaksi paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Emme ehkä salamannopeasti mutta ihan varmasti - jos vain yhdessä ryhdymme toimeen.

Tilaisuuden järjesti Soroptimist International Helsinki.

Moni kunta päältä kaunis

Kuntien säästötoimet ovat olleet koko laman ajan julkisuudessa, mutta viime aikoina kunnista on alkanut kuulua hälyttäviä viestejä. Jo viime vuonna erilaiset rahoitukseen ja eettisiin kysymyksiin liittyvät kuntasotkut täyttivät uutiset, ja tammikuu toi julkisuuteen useita uusia hämäriä tapauksia.

Espoossa nousi esiin virkamieheen kohdistunut epäily puolueellisesta ruokahankintojen valinnasta (HS 26.1.2015). Samalla viikolla Vantaan sisäisessä tarkastuksessa kävi ilmi merkittäviä rahoitusepäselvyyksiä kiinteistöyhtiöissä (HS 29.1.2015). Porissa puolestaan poliittisilla yhteyksillä on ollut vaikutusta lomautettavien ja irtisanottavien ihmisten valinnassa (HS 30.1.2015). Lisäksi kuntapoliitikot ovat käyttäneet asemaansa taloudellisesti hyväksi, kuten viimeksi Kirkkonummella lahjusten ottamisesta syytetty Timo Haapaniemi (HS 30.1.2015).

Uutisoinnin ja tapausten määrän perusteella alkaa tuntua siltä, että kuntajärjestelmä ympäri Suomen on läpimätä. Toimintaa ei valvota riittävällä tasolla, ja väärinkäytökset tulevat ilmi liian myöhään jos ollenkaan. On käsittämätöntä, että Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa kunnissa käytetään vapauksia näin vääriin tarkoitusperiin. Viimeaikaisen otoksen perusteella näyttää siltä, että kunnille tulisi järjestää valvovat viranomaiset, jotka tutkisivat kaikki päätökset reaaliajassa. Tämä ei tietenkään todellisuudessa ole realistinen vaihtoehto – kysymys kuuluukin, millä nämä ongelmat sitten kitketään Suomesta.

Miten paljon mätää kunnista vielä löytyykään, jää nähtäväksi. Selvää kuitenkin on, että tällaisten epäselvyyksien ja pimeiden liikkuvien rahavirtojen vähentämisellä voitaisiin saada merkittävät positiiviset vaikutukset kuntien talouteen ja ilmapiiriin. Hyvä veli –verkostot ja politiikka jyräävät tällä hetkellä yhteisen edun ja houkuttavat käyttämään mahdollisuuksia hyväksi eettisesti väärin perustein. 

Enää en jännitä, löytyykö tällaisia tapauksia lisää, vaan mistä kunnasta seuraavaksi kuuluu - valitettavasti. Toisaalta on hyvä, että nyt asioita kaivellaan. Ehkäpä tulevat kuntapäättäjät ottavat opiksi huonoista esimerkeistä.

Helena Moring
CSR Specialist (M.Sc.Tech)
Crnet Oy

Yhteinen inhokki

Talvivaara lienee saavuttanut Suomen virallisen inhokin arvonimen. Kaikilla tuntuu olevan mielipide kaivostoiminnasta, ymmärtää asianomainen toimintaan liittyviä riskejä ja vaaroja tai ei. Tuntuu kaivoksella olevan yksi innokas puolestapuhujakin: tietokirjailija Erola, joka unohtaa muut kuin 'suolavedet' kaivoskeskustelussa.

Eilen (1.2.15) sain paikalliselta kainuulaiselta kansalaiselta - ei ole tutkija eikä tietokirjailija - sähköpostin, jossa hän kysyi aivan perusasiaa: "Miksi kaivokselle ei hankita puhdistuslaitoksia vesien puhdistamiseen ? Ei kai se nyt niin vaikeaa ole, tekniikkahan on olemassa." Aivan, ei se niin vaikeaa ole puhdistaa ainakin ns. vähän likaiset vedet ja laskea ne ulos, jotta akuutti tulvariski vähenee. Raskasmetalleja paljon sisältävät jätevedet ovat asia erikseen - niissä puhdistusprosessi on  erilainen.

Miksi sitä ei tehdä? Sitä olen tässä minäkin ihmetellyt jo 1,5 vuotta. Investointeja tietysti tarvitaan, mutta luulisi, että Kainuun luonto ja esimerkiksi matkailuelinkeino ovat sen arvoisia, että nämä puhdistuslaitokset olisi hankittu jo ajat sitten.

Tätä tapausta nyt 1,5 vuotta seuranneena ja siihen perehtyneenä, olen ihmetellyt asiaa myös lukuisilla sähköposteilla erilaisille tahoille, jotka ovat asian kanssa tekemisissä. Ja myös kommentoinut julkisestikin, kun asiaa on kysytty. Niin kuin 30.1.15 totesin, että kello on minuuttia vaille 12.

Onko meillä varaa menettää Kainuun luonto ja suuri työllistäjä (noin 40 vuodeksi)  muutamien pienien intressiryhmien etujen vuoksi?

Vuoden 2014 merkittävimmät vastuullisuusuutiset

Vuosi 2014 jäänee historiaan Euroopassa ja Suomessa ’vanhan mantereen’ rakennemuutoksen kulminaatiopisteenä. Kun muu läntinen maailma lähti taloudelliseen nousuun – tosin hieman yskien – EU oli vielä taantumassa, toiset maat enemmän kuten Suomi ja toiset vähemmän kuten Saksa.

Nyt, siis vuoden 2015 alussa, meillä alkaa kahdeksas (8) vuosi, jolloin yt-neuvottelut ja taantumapuheet valtaavat tiedotusvälineet ja mielialat niin julkisessa hallinnossa kuin yrityksissäkin. Meillä on siis kaksinkertainen taantuma: liian raskas julkinen järjestelmä ja liian kallis työvoima. Tai tämä ainakin on ollut
selitys nykyiseen ahdinkoon.  Harvoja elintasonsa säilyttäneitä ryhmiä on koulutetut, eläkkeelle jääneet seniorit: heillä on varma vuositulo – ainakin toistaiseksi.

Pahiten työttömyys ja taloudellinen niukkuus piinaavat juuri työmarkkinoille tulevia nuoria osaajia ja yli 50-vuotiaita, jo 25 - 30 –vuoden työuran tehneitä  konkareita.Tekemätöntä työtähän meillä on – vain palkanmaksaja puuttuu. Tässä rakennemuutoksen kulminaatiopisteessä meidän pitää vain hyväksyä se tosiasia, että ison osan osaajista pitää työllistää itsensä – ei ole enää suuria organisaatioita, jotka palkkaavat työntekijöitä kuukausipalkalla.

Mitä tuo vuosi 2015 tullessaan? Sitähän ei (onneksi) tiedä kukaan, mutta Suomessa ja Euroopassa ainoa tie parempaan tulevaisuuteen on niukkuuden tie. Suomen hyvinvointiyhteiskuntaa ei tarvitse romuttaa, meidän pitää kylläkin luopua tietyistä etuuksista – ainakin niiden, joilla on turvattu toimeentulo.

Kaksi asiaa, jotka meidän pitää säilyttää ja joille perustuu meidän tasa-arvoinen yhteiskuntamme ovat  koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmämme, jotka kuitenkin toimivat hyvin ja laadukkaasti (pieniä lieveilmiöitä lukuun ottamatta). Kuitenkin, kun vertaamme Suomea suurimpaan osaan EU-maita, meillä perusasiat ovat vielä kunnossa. Ja se luo edellytykset paremmalle tulevaisuudelle.

CRnet Vuosiraportti 2014 sisältää merkittävimmät viime vuoden  vastuullisuusasiat Suomesta ja maailmalta. Raportti on tilattavissa täältä.

A new vlog on Corporate Responsibility

See a new vlog of top 5 corporate responsibility news of week 3 here.

Helena Moring
CSR Specialist (M.Sc.Tech)
Crnet Oy

Vastuullisuuden uudet tuulet

Crnetin suomenkieliset uutiskirjeet ovat ilmestyneet jo vuodesta 2006 ja globaalit uutiskirjeet vuodesta 2008. Viikkokatsaukset ovat ilahduttaneet tilaajia lähes yhtä kauan, ja turvallisuusuutiset, ympäristöuutiset sekä toimialakohtaiset katsaukset täydentävät tarjontaa.

Uuden vuoden kunniaksi Crnet astui jälleen yhden askeleen eteenpäin digiajassa. Katso tämän viikon vastuullisuusuutiset videoblogin muodossa täältä.

Helena Moring
CSR Specialist (M.Sc.Tech)
Crnet Oy

Uusi vuosi ja vanhat haasteet

Vuosi vaihtui ja uuden vuoden alku on aina ennustusten aikaa. Kaksi tulevaisuuden tutkijaa eli Turun yliopiston Markku Wilenius (haastattelu HS) ja Demoksen Aleksi Neuvonen (haastattelu Taloussanomat) arvioivat vuodenvaihteessa Suomen(kin) tulevaisuuden suuntaa.

Maailman talous ja Suomi siinä mukana on yskinyt nyt laskutavasta riippuen 6-7 vuotta. Suuret taloudet USA, Kiina, Saksa ja niin edelleen ovat aina välillä olleet paremmassakin kunnossa. Suomi sen sijaan on ollut matalalennossa koko ajan. Ja muutosta ei meillä kovin paljon ole näköpiirissä.

Kyse on globaalin talouden uusjaosta, josta näytämme jääneet ulkopuolelle. Kuten edellä mainitut tutkijat tiivistivät sanomansa: meidän täytyy tehdä asioita toisella tavalla. Muutaman vuoden kuluttua (kaikille) ei ole enää systeemiä, jossa mennään vakituiseen työpaikkaan opiskelujen jälkeen, vaihdetaan parempaan työpaikkaan ja edetään uralla tasaiseen tahtiin.

Ammattillisessa sekä korkeakouluopetuksessa pitäisi nyt kääntää suuntaa: koulutetaan nuoria laaja-alaisesti unohtamatta yrittäjyyskasvatusta. Etenkin ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla tässä suhteessa on parantamisen varaa. Maamme ei tarvitse 60 % ikäluokasta erilaisia asiantuntijoita. Mutta osaavia ja innovatiivisia yrittäjiä maamme tarvitsee.

Hyvä esimerkki onnistumisista meillä on Lapin matkailu: palvelujen laadun hyvä taso ja etenkin pitkäaikainen sitkeä markkinointityö on tuottanut tuloksia. Keskellä pimeintä vuodenaikaa Napapiirille virtaa turisteja ympäri maailmaa. Lyhyen analyysin perusteella voisi todeta, että tulos johtuu maakunnan yrittäjien ja paikallisten edunvalvojien sekä julkisen hallinnon saumattomasta yhteistyöstä.

Kuinkahan tämä Napapiirin meininki saataisiin muuallekin tähän valtakuntaan matkailualalle, mutta myös muilekin toimialoille?