tiistai 29. tammikuuta 2013

Työn taju



Työhön sitoutuminen ja yksilötason joustot ovat päivittäistavarakaupan päälliköille itsestäänselvyyksiä, joita ei arjessa kyseenalaisteta, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Esa Hiltusen tutkimus nostaa esiin päivittäistavarakaupan esimiesten äänen, joka on viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa jäänyt tehokkuusteeman varjoon.

Onko meiltä kadonnut työn taju?

Työyhteisömme miettivät työnhyvinvointia, työurien jatkamista alusta ja lopusta, työssä jaksamista ja niin edelleen. Työhön sitoutuminen ei tarkoita 16 tunnin työpäiviä tai 100 matkustuspäivää vuodessa, vaan keskittymistä oleelliseen toimintaan noin 7,5 tuntia päivässä.

Sitoutuminen tarkoittaa myös joukkuepelaamista yhdessä koko tiimin kanssa - ei yksittäisiä loistavia tähtisuorituksia (vaikka joskus niitäkin tarvitaan). Yksilötason joustot ovat joskus tarpeen, mutta ne eivät saa kuitenkaan olla jokapäiväistä toimintaa.

Nykyisin on aika tavallista, että asiantuntijat ja keskijohto siirtyvät (eli säntäilevät) palaverista toiseen noin 3,5 jopa 4,5 työpäivää viidestä - sähköpostit hoidetaan iltaisin ja puhelut työmatkojen tai lounastaukojen aikana. Toiminta saattaa ehkä vaikuttaa tehokkaalta, mutta kuinka paljon todella 'saadaan aikaan' ?

925 - nine to five - ja muutama tovi päivän (ja viikon) töiden sunnitteluun voisi melkoisesti auttaa tuossa palaveri- ja 'sählöposti'-kaaoksessa. Vielä kun olisi ymmärrystä karsia vähemmän tärkeät palaverit minimiin, niin voisi vaikka työn taju tulla takaisin. Ja ehkäpä työn ilokin.

YTM Esa Hiltusen johtamisen alan väitöskirja Työn taju: Etnografinen tutkimus työstä, sitoutumisesta ja joustoista hypermarket Jusalassa” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa (Kuopion kampus) 1.2.2013 klo 12.00.


keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Vastuullinen vuosi 2013



Vuoden 2012 kestoaihe Euroopassa – euron kriisi – ulottuu vielä alkavaankin vuoteen 2013. Syksyn 2012 epävarmuus taloudessa antaa vielä ei niin positiivisia heijastuksia yrityksien tutkimus- ja kehittämistoimenpiteisiin sekä viivyttää investointien aloittamista. 

Euron epävarmuuden lisäksi Suomessa haasteina ovat työurien pidentäminen alusta ja lopusta, julkisen talouden kestävyysvaje sekä teollisten työpaikkojen nopea väheneminen tai siirtäminen Aasiaan. Verojalanjälki oli vuoden viimeisimpiä uusioilmaisuja – aika osuva määritelmä ja helposti mitattavissa oleva yrityksen vastuullisuusasia. 
 
Kestävä talous on termi, joka yleistyi päättyneenä vuonna 2012, sisältää taloudellisen, ympäristöllisen ja sosiaalisen tasa-arvoisuuden ulottuvuuden.  Globaali talouskriisi, ilmastonmuutos ja ihmisten eriarvoistuminen peräänkuuluttavat uutta talousajattelua (Sitra 2012) – siis kestävää taloutta.

Energiaratkaisut täytyy tehdä Suomessa nyt. Seurataanko Saksan mallia eli ydinvoimaloita ei enää rakenneta, vanhat laitokset suljetaan ja panostetaan uusiutuviin energiamuotoihin sekä energiansäästöä edistäviin hankkeisiin.  Energiankulutus tai energiansäästö eri toimialoilla, kiinteistöissä ja kuljetuksissa vaikuttavat ratkaisevasti Suomen kilpailukykyyn.  Kuten professori Raimo Lovio osuvasti totesi:  ”Ratkaisun ydin on siinä, että maamme yritykset tuottavat tulevaisuudessa kysyttyjä ja tarpeellisia korkealaatuisia tuotteita kohtuullisin kustannuksin. Kaikkein lupaavin ja kestävin suunta on löydettävissä ekotehokkuuden parantamisessa kaikilla toimialoilla.”  (Suomen Akatemia 10.1.13). 

Suomen rakenteellinen muutos – perinteisen teollisuuden työpaikat vähenevät, väestö ikääntyy, tämän hetkisen arvion mukaan taloudellinen huoltosuhde lähestyy kriittistä rajaa – asettaa työssäkäyville kansalaisille suuret vaatimukset: työtä on tehtävä enemmän, tehokkaammin ja kauemmin.  Melko helposti on ennustettavissa työpahoinvointia, lisääntyviä sairauspoissaoloja ja masennusta, mikäli organisaatioiden johtamiskulttuuria ei nopeasti kehitetä vastaamaan muuttuneita olosuhteita.  Reilua johtamista ei suotta ole peräänkuulutettu.

Vuosi 2013 voitaisiin nimetä kestävän talouden ja reilun johtamisen vuodeksi. Ja tavoitteet saavutetaan  tekemällä oikeita asioita oikeaan aikaan yhdessä, vastuullisesti ja ekotehokkaasti .

Tuula Pohjola