perjantai 18. heinäkuuta 2014

SuomiAreenassa Nikkelijoen varrella

"Oletkos siellä Nikkelijoen varrella - oletkos tilannut kalaa paikallisissa porilaisissa ravintoloissa?" Tämä kysymys tuli facebookin SuomiAreenan päivitykseeni. Aivan, tapahtuman aihe ympäristö ja pääyhteistyökumppani ympäristömisnisteriö, ja me olimme ihan oikeasti yhden Suomen suurimman teollisuuden nikkelipäästön äärellä; Kokemäenjoki oli siis nimetty uudelleen: Nikkelijoki.

Ja siellä Nikkelijoen varrella oli lähes koko Suomen hallitus, suurin osa eduskuntaa, kotimaisen yritysmaailman vaikuttajat ja paljon muitakin suomalaisia. Yhdessä päivittelimme tapahtunutta: miten tällaista voi tapahtua Suomessa: 66 000 kiloa nikkeliä (ja muitakin raskasmetalleja) jokeen.

Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan teollisuuslaitoksen varojärjestelmä oli hälyyttänyt 30 tuntia, että kaikki ei ole kunnossa. Päästö tapahtui viikonlopun aikana, ja yrityksen tiedottamisen aloitus kesti lähes viikon. Yritysjohdon julkinen anteeksipyyntö tuli 1,5 viikon kuluttua tapahtuneesta, kun simpukat kuolivat ja kaikki osaavat tutkijat olivat rantautuneet Nikkelijoelle. Ongelmalliset jätevedet olivat 'hävinneet' ja anteeksi oli pyydetty. Ei kun jatketaan prossessin pyörittämistä.

Eihän se voi näin mennä. Suomessa. Vuonna 2014. Liian kalliita teollisia työpaikkoja. Talvivaaran päästöt syksyllä 2012 olivat aika paljon pienemmät - ja niistä jaksetaan puhua vieläkin. Tiedottaminen meni kaikella tavalla pieleen niin viranomaisilla kuin yritykselläkin. Ikään kuin kukaan ympäristöalan asiantuntija ei olisi tiennyt mitä tämän kokoluokan raskasmetallipäästö aiheuttaa joessa ja meressä, mihin joki laskee.

Muuten SuomiAreenalla oli esityksiä laidasta laitaan - hyviä ja vähemmän hyviä. Oman listani kärkeen kiilasi UM:n keskustelutilaisuus Porin teatterissa, jonka Leena Brandt ammattimaisesti juonsi. Ministerit Tuomioja ja Haavisto olivat tilaisuuden tähdet: ulkopolitiikka ainakin on osaavissa käsissä. Ilmastonmuutosta ja taloutta käsiteltiin useissa tilaisuuksissa. Tosin useimmissa keskusteluissa kerrattiin vain vanhoja mantroja. Todellisia uusia avauksia ei kuulunut.

Päälimmäiseksi jäi mielikuva, että kaikki palikat ympäristöosaamiseen Suomessa on, mutta Jonkun pitäisi tehdä jotain: hyvät innovaatiot ovat lähtökohta, mutta ilman niiden kaupallistamista ja markkinointi maailman suurille markkinoille ei Suomen vienti ja kansantalous parane. Ja tämä Joku on hukassa.




torstai 10. heinäkuuta 2014

Vielä on kesää jäljellä

Ilmaston lämpeneminen on totta - vai onko? Suomessa kesäkuu, joka on vuoden valoisin kuukausi, oli todella viileä. Suoraan sanoen kylmä. Siis ilmastonmuutos on peruttu.

Ja heinäkuukin alkoi melko arktisissa olosuhteissa - mutta vihdoin heinäkuun ensimmäinen viikonloppu oli lämmin - jopa osin helteinen. Ja kolme päivää vielä sen jälkeenkin hätyyteltiin hellerajoja eri puolilla Suomea. Siis ilmastonmuutos on totta.

Suomalaisista 84 % uskoo, että ilmastonmuutos on totta (Ifin teettämän tutkimuksen mukaan). Muuttuva säätila - etenkin muutoksien nopeus ja voimakkuus - aiheuttaa metereologeille tuskallisia tilanteita: saderintama etenee ihan omia aikojaan, lämpötila nousee ennustettua enemmän tai sitten ei nousekaan lähelle ennustettua astemäärää.

Nykyään yleiskielessä tarkoitetaan ilmastonmuutoksella yleensä ihmisen toiminnan aiheuttamia muutoksia ja niiden vaikutuksia. Ilmatieteen laitoksessa tutkitaan nykyistä, mennyttä ja tulevaa ilmastoa sekä ilmastonmuutosta ja sen hidastamista.

Maailman päättäjät ovat keskustelleet aktiivisesti  ilmastonmuutoksesta jo yli 20 vuotta - varsinainen globaali tietoisuus aiheesta julkilausuttiin  Riossa 1992. Ja mitä on saatu aikaan? Edellä mainitun kotimaisen tutkimuksen tulosten perusteella ainakin suomalaiset a) tunnistavat termin ilmastonmuutios b) suhtautuvat siihen asiaan kuuluvalla hartaudella. Globaalisti talouskasvua on tehty aika monessa maassa ympäristöasioista eli ilmastovaikutuksista välittämättä.Emmekä me täällä kotimaassakaan erityisesti mittaviin toimiin ole ryhtyneet ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Ensi viikolla Suomi Areenassa Porissa pääteemana on asuminen ja ympäristö.  Rakennuksissa tapahtuva energiankulutus, lämmitys ja sähkön kulutus, vastaa noin 40 prosenttia kaikesta Suomen energiankulutuksesta (WWF). Tähän teemaan liittyy myös keskustelu energiantuotannon menetelmistä ja energiaomavaraisuudesta, jota on täällä kotimaassa käyty kuluneen kevään aikana. Ilmastonmuutos ja energiantuotanto ovat erottamattomaton pari.

Tapaamisiin Porissa - ainakin lisää juttua aiheesta ilmastonmuutos on luvassa!