Perjantaina 15.5.15 Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa
otettiin kantaa arkipyhiin: tehdään niistä työpäiviä. Ei huono ajatus.
Ja palvelusektorille ne usein ovatkin työpäiviä.
Nyt
toukokuun ensimmäisen puoliskon jälkeen vuoden vaihteen jälkeen olemme
viettäneet pitkän viikonlopun heti tammikuun alussa, sitten oli arkipyhä
loppiainen 6.1. Ja välipäivät pidettiin välipäivinä eli vapaana. Sitten
tulivatkin talvilomat helmi-maaliskuussa, sitten pääsiäinen - taas
kaksi arkipyhää virallisesti, myös kiirastorstai oli aika usealle
'vapaapäivä'. Sitten tulikin vapunpäivä, ja vapunaattona pidettiin
'etäpäivä'. Ja sitten helatorstai ja perjantai sen jälkeen jälleen
'etäpäivä'. Ja keskiviikko sitä ennen 'puolikas päivä'.
Tämän
jälkeen aloitetaankin kesäloman suunnittelu - kesäperjantait ovat niin
ikään 'etäpäiviä' - ja lomakausihan on käytännössäkin 1.6. - 31.8. Ja
silloin ei voi projekteja edistää, kun on väkeä lomalla. Syksyllä
aloitetaan (koulujen) syyslomien suunnittelu, ja lokakuussa systeemi
halvaantuu taas pariksi viikoksi. Mitään ei voida päättää, kun osa
porukka lomailee 1-2 viikkoa.
Syysloman jälkeen aloitetaankin
joululoman - 1- 3 viikkoa - suunnittelu, ja itsenäisyyspäivän jälkeen
ei voida päättää mistään, kun seuraavan kerran porukka on paikalla
loppiaisen jälkeen.
Siinähän se vuosi meni - ja mitä saatiin aikaan?
Tuula Pohjola, Crnet Oy
perjantai 15. toukokuuta 2015
keskiviikko 6. toukokuuta 2015
#vaikkaolennainen
Facebookissa levisi eilen 5.5.2015 valtavalla vauhdilla ympäristöteekkari Lauran kirjoitus siitä, kuinka häneen oli kesätyöhaussa kohdistunut sukupuolista syrjintää.
Laura oli soittanut suureen suomalaiseen metsäteollisuusyritykseen, jolla oli huhujen mukaan vielä tehtaalla kesätyöpaikkoja tarjolla. Vastaus Lauran tiedusteluun oli kuulunut: ”meillä ei ole näihin hommiin naisia otettu”. Lauran asiallisista perusteluista huolimatta puhelimeen vastannut henkilö ei ollut suostunut ottamaan vastaan edes Lauran hakemusta.
Seuraavaksi samalle henkilölle oli soittanut Lauran miespuolinen ystävä, jolle oli annettu yrityksen yhteystiedot ja kehoitettu häntä hakemaan paikkaa. Puhelun perusteella yrityksen edustaja ei mitenkään voinut saada kuvaa siitä, millaiset fyysiset ominaisuudet niin Lauralla kuin hänen miespuolisella ystävälläkään oli.
Kyseessä on täysin selvä sukupuolinen syrjintätapaus, ja on käsittämätöntä, että tällaista vielä muuten niin tasa-arvoisessa ja eettisesti korkeatasoisessa Suomessa tapahtuu.
Syrjintä on selväsanaisesti kielletty myös Suomen laissa (yleinen yhdenvertaisuuslaki 1325/2014). Työpaikalla se tarkoittaa tätä: "Syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua jollakin laissa kielletyllä syrjintäperusteella. Tällaisia syitä ovat työntekijän asettaminen eriarvoiseen asemaan muihin työntekijöihin verrattuna asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen (=seksuaalisen) suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Syrjintä on kielletty työhön ottaessa, työnteon aikana ja työn päättämistilanteissa." (Työsuojeluhallinto)
Mitä tällaisilla tapauksille voidaan tehdä? Lain perusteella on tietenkin mahdollisuus käsitellä asiaa oikeusteitse. Mutta erityisesti tässä tapauksessa on huikeaa nähdä, millainen voima ja nopeus sosiaalisella medialla tänä päivänä on. Kulovalkean tavoin levinnyt juttu ylitti samana iltana uutiskynnyksen ja herättää varmasti keskustelua pitkään niin mediassa, yrityksissä kuin julkisessa hallinnossa. Tätä keskustelua tarvitaan, jotta esiaikaisista käytännöistä päästään lopultakin eroon.
Facebookiin ilmestyi illan aikana myös yhden suuren suomalaisen metsäyhtiön, UPM:n vastine Lauran kirjoitukselle. Esimerkillinen, nopea ja syrjinnän vastainen asenne toivottavasti vaikuttaa myös kilpailijoihin niin, ettei vastaavaa pääse enää tapahtumaan.
"Facebookissa leviää Lauran päivitys, jossa hän kertoo tulleen kaltoin kohdelluksi kesätöitä hakiessaan sukupuoleensa perustuen. Lauran saama kohtelu on häpeällistä koko metsäteollisuudelle, oli kyseessä mikä metsäyhtiö tahansa. Olemme yrittäneet tavoittaa Lauraa Facebookissa ja selvittää mistä yhtiöstä on kyse. Jos kyse on UPM:stä, viemme asiaa eteenpäin ja asia selvitetään perinpohjaisesti. Joka tapauksessa olemme pahoillamme tapahtuneesta, koko alan puolesta."
Virheen myönsi tänään 6.5. tehneensä Metsä Group, joka tähdensi että yhden ihmisen mielipide ei edusta koko yrityksen linjaa ja kertoi ryhtyneensä jo korjaaviin toimiin. Toivottavasti näitä tapauksia ei nähdä enää jatkossa.
Laura oli soittanut suureen suomalaiseen metsäteollisuusyritykseen, jolla oli huhujen mukaan vielä tehtaalla kesätyöpaikkoja tarjolla. Vastaus Lauran tiedusteluun oli kuulunut: ”meillä ei ole näihin hommiin naisia otettu”. Lauran asiallisista perusteluista huolimatta puhelimeen vastannut henkilö ei ollut suostunut ottamaan vastaan edes Lauran hakemusta.
Seuraavaksi samalle henkilölle oli soittanut Lauran miespuolinen ystävä, jolle oli annettu yrityksen yhteystiedot ja kehoitettu häntä hakemaan paikkaa. Puhelun perusteella yrityksen edustaja ei mitenkään voinut saada kuvaa siitä, millaiset fyysiset ominaisuudet niin Lauralla kuin hänen miespuolisella ystävälläkään oli.
Kyseessä on täysin selvä sukupuolinen syrjintätapaus, ja on käsittämätöntä, että tällaista vielä muuten niin tasa-arvoisessa ja eettisesti korkeatasoisessa Suomessa tapahtuu.
Syrjintä on selväsanaisesti kielletty myös Suomen laissa (yleinen yhdenvertaisuuslaki 1325/2014). Työpaikalla se tarkoittaa tätä: "Syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua jollakin laissa kielletyllä syrjintäperusteella. Tällaisia syitä ovat työntekijän asettaminen eriarvoiseen asemaan muihin työntekijöihin verrattuna asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen (=seksuaalisen) suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Syrjintä on kielletty työhön ottaessa, työnteon aikana ja työn päättämistilanteissa." (Työsuojeluhallinto)
Mitä tällaisilla tapauksille voidaan tehdä? Lain perusteella on tietenkin mahdollisuus käsitellä asiaa oikeusteitse. Mutta erityisesti tässä tapauksessa on huikeaa nähdä, millainen voima ja nopeus sosiaalisella medialla tänä päivänä on. Kulovalkean tavoin levinnyt juttu ylitti samana iltana uutiskynnyksen ja herättää varmasti keskustelua pitkään niin mediassa, yrityksissä kuin julkisessa hallinnossa. Tätä keskustelua tarvitaan, jotta esiaikaisista käytännöistä päästään lopultakin eroon.
Facebookiin ilmestyi illan aikana myös yhden suuren suomalaisen metsäyhtiön, UPM:n vastine Lauran kirjoitukselle. Esimerkillinen, nopea ja syrjinnän vastainen asenne toivottavasti vaikuttaa myös kilpailijoihin niin, ettei vastaavaa pääse enää tapahtumaan.
"Facebookissa leviää Lauran päivitys, jossa hän kertoo tulleen kaltoin kohdelluksi kesätöitä hakiessaan sukupuoleensa perustuen. Lauran saama kohtelu on häpeällistä koko metsäteollisuudelle, oli kyseessä mikä metsäyhtiö tahansa. Olemme yrittäneet tavoittaa Lauraa Facebookissa ja selvittää mistä yhtiöstä on kyse. Jos kyse on UPM:stä, viemme asiaa eteenpäin ja asia selvitetään perinpohjaisesti. Joka tapauksessa olemme pahoillamme tapahtuneesta, koko alan puolesta."
Virheen myönsi tänään 6.5. tehneensä Metsä Group, joka tähdensi että yhden ihmisen mielipide ei edusta koko yrityksen linjaa ja kertoi ryhtyneensä jo korjaaviin toimiin. Toivottavasti näitä tapauksia ei nähdä enää jatkossa.
Helena Moring
CSR Specialist (M.Sc.Tech)
Crnet Oy
CSR Specialist (M.Sc.Tech)
Crnet Oy
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)