Tänään 20.3. vietämme kansainvälistä onnellisuuden päivää. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat keskimäärin melko onnellisia. (HS 20.3.2015) Onnellisuuteen vaikuttavat monet eri asiat, mutta yksi niistä on tietenkin fyysinen jaksaminen ja siihen liittyen myös työhyvinvointi.
Työhyvinvointi ja työkyky ovat nousseet puheenaiheiksi viime
vuosina, kun resurssien karsinta ja tehokkuus ovat korostuneet työelämässä. Venyminen
ja joustaminen työpaikan säilymisen toivossa on lisääntynyt, ja työntekijöistä
saatetaan puristaa kaikki mehut ajattelematta kauaskantoisempia seurauksia.
Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan paremmin niin töissä kuin kotona, ja
lisäksi sen avulla voidaan ehkäistä vakavia sairauksia, joilla usein on
merkittäviä negatiivisia vaikutuksia työkyvyn säilymiseen ja yhteiskunnan
huoltosuhteeseen.
Hyvä kunto on yleisesti tärkeää, mutta erityisesti
lihaskunnon merkitys monesti unohdetaan. Se on perusta arkielämän jaksamiselle.
THL:n vuonna 2013 toteuttaman haastattelututkimuksen perusteella yli 80 % suomalaisista työikäisistä harrastaa liian vähän
lihaskuntoa kehittävää liikuntaa. Hälyttävin tilanne on maakunnissa, mutta
petrattavaa löytyy pääkaupunkiseutua myöten. (YLE 20.2.2015)
Asiantuntijoiden mukaan liikkumattomuuden osuus Suomen
terveydenhoitokuluista on jopa 1-2 miljardia euroa. Reilu Peili on urheilun
arvokeskustelua yleiseen tietoon tuova raati, joka keräsi alkuvuodesta kannanottoja
suomalaisilta liittyen liikkumisen merkitykseen Suomen talouden kehittämisessä
ja elvyttämisessä. Tulokset olivat yksimieliset: liikunnalla voitaisiin
parantaa niin yleistä työhyvinvointia kuin työurien kestoa – puhumattakaan terveydenhuollon
kustannusten karsimisesta. (Cision 13.3.2015)
Mutta miten saada kansa liikkeelle? Kaiken tulisi lähteä
helppoudesta ja siitä, että ihmiset kokevat liikkumisen mukavana ja
mielekkäänä. Kaikille eivät sovi samat lajit tai samat metodit, eikä ketään voi
pakottaa liikkumaan. Muutos on tuotava yhteiseen kulttuuriin, jossa
kaikenlaiset liikkujat hyväksytään ja heitä kannustetaan.
Olennaisessa roolissa ovat työnantajat, jotka voivat vaikutusmahdollisuuksiensa lisäksi
hyötyä merkittävästi työntekijöidensä hyvinvoinnista. Monissa yrityksissä
tuetaankin jo työntekijöiden liikkumista esimerkiksi liikuntasetelein. Työpaikoille
muodostuu porukoita, jotka kokoontuvat viikottain pelaamaan sählyä, juoksemaan
tai vaikkapa zumbaamaan yhdessä. Joillakin työpaikoilla osallistutaan pyöräilyn
kansalliseen kilometrikisaan, jolla halutaan kannustaa työmatkapyöräilyyn. Toiset
firmat antavat työntekijöilleen mahdollisuuden käyttää 15 minuuttia päivittäin
työajastaan happihyppelyyn lähialueilla, tai jopa tunnin tai kaksi
viikottaisesta työajastaan treenaamiseen. Monilla yrityksillä on oma kuntosali,
ja ehkä jopa hyödynnettävissä oleva personal trainer.
Työpaikkojen kannattaisikin ottaa työhyvinvointi vakavasti,
ja miettiä keinoja, joilla kannustaa työntekijöitään liikkumaan. Vaihtoehtojen
tulisi olla monipuolisia, ja kaikkien oma lähtötaso pitäisi ottaa huomioon. Jo
pienillä muutoksilla, kuten istumisen vähentämisellä, voi olla suuria
vaikutuksia työssä jaksamiseen pitkällä tähtäimellä. Vinkkejä työntekijöiden liikuttamiseen voi
lukea esimerkiksi Sykettä työhön –sivustolta.
Helena Moring
CSR Specialist (M.Sc.Tech)
Crnet Oy
CSR Specialist (M.Sc.Tech)
Crnet Oy