maanantai 26. tammikuuta 2015

Vuoden 2014 merkittävimmät vastuullisuusuutiset

Vuosi 2014 jäänee historiaan Euroopassa ja Suomessa ’vanhan mantereen’ rakennemuutoksen kulminaatiopisteenä. Kun muu läntinen maailma lähti taloudelliseen nousuun – tosin hieman yskien – EU oli vielä taantumassa, toiset maat enemmän kuten Suomi ja toiset vähemmän kuten Saksa.

Nyt, siis vuoden 2015 alussa, meillä alkaa kahdeksas (8) vuosi, jolloin yt-neuvottelut ja taantumapuheet valtaavat tiedotusvälineet ja mielialat niin julkisessa hallinnossa kuin yrityksissäkin. Meillä on siis kaksinkertainen taantuma: liian raskas julkinen järjestelmä ja liian kallis työvoima. Tai tämä ainakin on ollut
selitys nykyiseen ahdinkoon.  Harvoja elintasonsa säilyttäneitä ryhmiä on koulutetut, eläkkeelle jääneet seniorit: heillä on varma vuositulo – ainakin toistaiseksi.

Pahiten työttömyys ja taloudellinen niukkuus piinaavat juuri työmarkkinoille tulevia nuoria osaajia ja yli 50-vuotiaita, jo 25 - 30 –vuoden työuran tehneitä  konkareita.Tekemätöntä työtähän meillä on – vain palkanmaksaja puuttuu. Tässä rakennemuutoksen kulminaatiopisteessä meidän pitää vain hyväksyä se tosiasia, että ison osan osaajista pitää työllistää itsensä – ei ole enää suuria organisaatioita, jotka palkkaavat työntekijöitä kuukausipalkalla.

Mitä tuo vuosi 2015 tullessaan? Sitähän ei (onneksi) tiedä kukaan, mutta Suomessa ja Euroopassa ainoa tie parempaan tulevaisuuteen on niukkuuden tie. Suomen hyvinvointiyhteiskuntaa ei tarvitse romuttaa, meidän pitää kylläkin luopua tietyistä etuuksista – ainakin niiden, joilla on turvattu toimeentulo.

Kaksi asiaa, jotka meidän pitää säilyttää ja joille perustuu meidän tasa-arvoinen yhteiskuntamme ovat  koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmämme, jotka kuitenkin toimivat hyvin ja laadukkaasti (pieniä lieveilmiöitä lukuun ottamatta). Kuitenkin, kun vertaamme Suomea suurimpaan osaan EU-maita, meillä perusasiat ovat vielä kunnossa. Ja se luo edellytykset paremmalle tulevaisuudelle.

CRnet Vuosiraportti 2014 sisältää merkittävimmät viime vuoden  vastuullisuusasiat Suomesta ja maailmalta. Raportti on tilattavissa täältä.





perjantai 16. tammikuuta 2015

A new vlog on Corporate Responsibility

See a new vlog of top 5 corporate responsibility news of week 3 here.

Helena Moring
CSR Specialist (M.Sc.Tech)
Crnet Oy

perjantai 9. tammikuuta 2015

Vastuullisuuden uudet tuulet

Crnetin suomenkieliset uutiskirjeet ovat ilmestyneet jo vuodesta 2006 ja globaalit uutiskirjeet vuodesta 2008. Viikkokatsaukset ovat ilahduttaneet tilaajia lähes yhtä kauan, ja turvallisuusuutiset, ympäristöuutiset sekä toimialakohtaiset katsaukset täydentävät tarjontaa.

Uuden vuoden kunniaksi Crnet astui jälleen yhden askeleen eteenpäin digiajassa. Katso tämän viikon vastuullisuusuutiset videoblogin muodossa täältä.


Helena Moring
CSR Specialist (M.Sc.Tech)
Crnet Oy

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Uusi vuosi ja vanhat haasteet

Vuosi vaihtui ja uuden vuoden alku on aina ennustusten aikaa. Kaksi tulevaisuuden tutkijaa eli Turun yliopiston Markku Wilenius (haastattelu HS) ja Demoksen Aleksi Neuvonen (haastattelu Taloussanomat) arvioivat vuodenvaihteessa Suomen(kin) tulevaisuuden suuntaa.

Maailman talous ja Suomi siinä mukana on yskinyt nyt laskutavasta riippuen 6-7 vuotta. Suuret taloudet USA, Kiina, Saksa ja niin edelleen ovat aina välillä olleet paremmassakin kunnossa. Suomi sen sijaan on ollut matalalennossa koko ajan. Ja muutosta ei meillä kovin paljon ole näköpiirissä.

Kyse on globaalin talouden uusjaosta, josta näytämme jääneet ulkopuolelle. Kuten edellä mainitut tutkijat tiivistivät sanomansa: meidän täytyy tehdä asioita toisella tavalla. Muutaman vuoden kuluttua (kaikille) ei ole enää systeemiä, jossa mennään vakituiseen työpaikkaan opiskelujen jälkeen, vaihdetaan parempaan työpaikkaan ja edetään uralla tasaiseen tahtiin.

Ammattillisessa sekä korkeakouluopetuksessa pitäisi nyt kääntää suuntaa: koulutetaan nuoria laaja-alaisesti unohtamatta yrittäjyyskasvatusta. Etenkin ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla tässä suhteessa on parantamisen varaa. Maamme ei tarvitse 60 % ikäluokasta erilaisia asiantuntijoita. Mutta osaavia ja innovatiivisia yrittäjiä maamme tarvitsee.

Hyvä esimerkki onnistumisista meillä on Lapin matkailu: palvelujen laadun hyvä taso ja etenkin pitkäaikainen sitkeä markkinointityö on tuottanut tuloksia. Keskellä pimeintä vuodenaikaa Napapiirille virtaa turisteja ympäri maailmaa. Lyhyen analyysin perusteella voisi todeta, että tulos johtuu maakunnan yrittäjien ja paikallisten edunvalvojien sekä julkisen hallinnon saumattomasta yhteistyöstä.

Kuinkahan tämä Napapiirin meininki saataisiin muuallekin tähän valtakuntaan matkailualalle, mutta myös muilekin toimialoille?