maanantai 29. elokuuta 2011

Vastuullisuus koskee myös viestintää oli taloudellinen tila mikä tahansa

Vastuullisen yrityksen viestintäosaston rooli on liiketoiminnassa keskeinen, onhan osaston tehtävänä mm. kertoa ulospäin potentiaalisille ja jo olemassa oleville yrityskumppaneille ja asiakkaille toiminnan vastuullisuudesta sekä toimenpiteistä joihin on ryhdytty - vastuullisuuden ja kestävän kehityksen saavuttamiseksi tietenkin mahdollisimman avoimesti.

Monet yritykset kertovatkin mielellään viestintäosastonsa välityksellä verkkosivuillaan ja ehkä jopa sosiaalisen median avulla, kuinka hyvin he hoitavat asiansa. ”Yrityksellä on käytössä ne ja ne periaatteet” - ja kuinka kattavasti he seuraavat henkilöstön jaksamista ja ympäristön tilaa, jne...

Nyt kesän jälkeen, todellisuus konttoreissa ja halleissa tuntuu poikkeavan aika tavalla kotisivujen tiedotteista. Vihreys, vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat jo menneen talven lumia - ei sinänsä mikään uusi ilmiö taloudellisesti epävarmoina aikoina. Mutta vaikka talouden tila on muuttunut nyt aivan toisenlaiseksi kuin mikä se oli vielä puoli vuotta sitten, ja sitä myöten myös yritysten fokus ja priorisointi, vastuullisuusselostukset yrityksen kotisivuilla pysyvät aivan samanlaisina kuin ennenkin.

Miten suhtautua tällaiseen vastuullisuusviestintään? Syöttääkö viestintäosasto omiaan, vai toimivatko he jossain eri todellisuudessa? Vai eikö kyseisen osaston tehtävänä olekaan pitää yrityskumppaneita ja asiakkaita ajan tasalla relevantilla tiedolla?

Taloudellisesti epävarmoina aikoina tärkeää on tietenkin turvata tilauskannan pysyvyys, ja jopa mielellään saada se hiukan lihomaankin. On siis selvää, että joudutaan ns. "tekemään priorisointeja". Olisi tietenkin reilua ja paljon uskottavampaa kertoa myös ulospäin, että "on tiukkaa, mutta teemme silti parhaamme, ja yritämme toimia niin vastuullisesti kuin on mahdollista".

Mutta miten suhtautua yrityksen muuhun toimintaan, ja sen tuottamien hyödykkeiden tai palvelujen laatuun ja turvallisuuteen, jos yritys vakuuttaa, että toiminta on kyllä kaikilla tavoin vastuullista samalla kun ehkä todellisuus on sitä, että kaikessa hiljaisuudessa suoritetaan mittavia saneerauksia vähitellen pitkälle aikavälille hajautettuina, tai käytetään epämääräisiä kumppaneita toimitusketjussa...



maanantai 15. elokuuta 2011

Taloudellisesti epävarmassa tilanteessa pätevät edelleen samat lait

B to B -kaupassa tavoitteena on usein pitkäaikaiset kumppanuussuhteet. Pääasia ei ole nopea yksipuolinen voitontavoittelu, vaan tavoitteena on kestävä liikekumppanuus, joka ehkä jopa useiden vuosikymmenien ajan tuo tilauskirjaan perustäytettä, silloinkin kun markkinat eivät vedä ja trendituotteiden menekki hiipuu. Pitkäaikaisen ja kestävän B to B -kumppanuuden eräs perusedellytys on tietenkin molemminpuolinen avoimuus.

Kuluneen kesän jälkeen on korostettu talouden epävarmuutta ja esimerkiksi kuluttajilta on haettu apua kotimaiselle tuotannolle kehottamalla heitä jatkamaan kuluttamistaan kuten normaalitilanteessa – mutta miksi vain kuluttajia sitoutetaan tähän?

Taloudellinen epävarmuus heijastuu tietenkin myös pitkäaikaisiin liikekumppanuussuhteisiin. Katsotaan kestääkö kumppanuus talouden heilahtelut ja tuotantoresurssien vähennysten tuomat toimitusvaikeudet. Voidaanko luottaa siihen, että toimitusketju kestää ja hoitaa osuutensa? Tässä tarvitaankin johdolta kokemusta ja avarakatseisuutta. Pitkäaikaisten kumppanuuden tuomat edut kun kysyvät päättäjiltä malttia, samalla kun kvartaalitalouden sanastoon ei kyseinen sana oikein tahdo istua.

Avoimuus ja rehellisyys ovat keskeisellä sijalla – mutta kestääkö kapteenin kantti mennä tunnustamaan, että nyt alukseni nilkuttaa, eikä pysty aivan täysin pitämään sovituista aikatauluista kiinni? Neuvottelupöytään on varmasti tuhat kertaa helpompi saapua, kun voi kertoa, että onhan meillä vaikeuksia, mutta olen keskustellut avoimesti tilanteesta henkilökunnan kanssa.

Koko henkilökunta tiedostaa tilanteen, ja he tietävät myös kuinka tärkeä yhteistyökumppani teidän yrityksenne on meille. Jokainen heistä on luvannut tehdä aivan kaikkensa – vaikka tarttumaan airoon, jotta saadaan alus perille, eli toimitukset hoidettua ja pidettyä yhteisestä asiakaskunnasta kiinni. He myös luottavat siihen, että tänään täällä puhun heidän kaikkien puolesta. Samassa venessähän me tässä ollaan.

Alunperin globaalit ilmiötkin ovat syntyneet jossain paikallisesti, joten eiköhän käynnistetä yhdessä seuraava nousukausi tänään!