perjantai 23. marraskuuta 2012

Matka vastuullisuuden mallimaaksi

TEM 22.11.2012  Työministeri Ihalainen: Suomi yhteiskuntavastuun edelläkävijäksi

Tavoitteet on hyvä asettaa riittävän korkealle.  Tässä kuitenkin muutamia poimintoja uutisista kuluneelta viikolta:



Yliopisto käy läpi Bäckmanin väitöskirja-aineiston 2 000 sivua (23.11.12)

5 syytä, miksi ympäristörikos jää piiloon (23.11.12)

Kotkan kuitit syyniin (23.11.12)

Edellä olevat otsikot eivät nyt kovin vastuullista kuvaa anna yhteiskuntamme ja yritysten toiminnasrta. Puhumattakaan YT-neuvotteluista, joita käydään lähes riippumatta yrityksen taloudellisesta tilanteesta.

Mitä sitten on oikeanlainen yhtesikuntavastuu? Nykyisin määrittely tehdään melko subjektiivisesta näkökulmasta niin yksilön, yrityksen kuin jopa julkisen hallinnonkin näkökulmasta - tätä kutsutaan myös pesulatoiminnaksi.

Kilpailu ja tahto voittaa vievät asioita eteenpäin niin yksilötasolla, yrityksissä ja ehkäpä myös julkisen hallinnon organisaatioissa. Askel ahneuden puolelle tosin on hyvin lähellä - sitä askelta ei vain pitäisi ottaa.

Pitäisi olla vastuullinen toimija kaikilla tasoilla. Ei se ole vaikeaa eikä monimutkaista, mutta toimija voi joskus joutua siirtymään hetkeksi mukavuusalueensa ulkopuolelle. Ja se tuntuu olevan äärettömän vaikeaa - jopa monimutkaista. Ja monimutkaiset asiat näyttää olevan parasta 'antaa ajan hoitaa' - eikä ne kuulu osastoon 'aika hoitaa'.

Josko nyt kuitenkin otettaisiin ensimmäinen askel kohti vastuullisuuden mallimaata - hoidetaan myös hankalammat asiat ajallaan ja vastuullisesti.





perjantai 9. marraskuuta 2012

Kohti kestävää kasvua

Tänään 9. marraskuuta 2012 olemme nyt viikon ajan seuranneet yhtä Suomen eniten uutisoitua ympäristöä pilaavaa jätevesien hallitsematonta virtausta - ympäristökatastrofistakin kirjoitetaan mediassa.

Kannattavaa liiketoimintaa, josta hyötyisivät sekä osakkeenomistajat, yrityksen työntekijät tai ainakin osa heistä sekä yhteiskunta, on ollut tarkoitus tehdä. Kannattavuus vain taitaa kadota näihin toisiaan seuraaviin ympäristöongelmiin. Kestävää tällainen toiminta ei ole - ei millään mittarilla mitattuna.

Minkälainen liiketoiminta saa aikaan kestävää kasvua? EU:n määritelmän mukaan: Kestävä kasvu – resurssitehokkaampi, vihreämpi ja kilpailukykyisempi talous. Määritelmässä ympäristövastuu on pääosassa.

Jyrki Katainen 1.11.2012: Kestävän kasvun ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää meiltä yhteiskunnan muutoksen ymmärtämistä, mutta myös muutoksia toimintatavoissa.

Pekka Himanen (ja tutkijaryhmä): Taloudellinen kestävyys, hyvinvoinnillinen kestävyys ja ekologinen kestävyys (Sininen kirja). Aineellista niukkuutta, toimintatapojen muuttamista ja ilmastonmuutokseen vastaamista.

Eiköhän se ole siinä - kestävän kasvun alku.


maanantai 23. heinäkuuta 2012

Vastuullisuuskysely 2012

Vastuullinen liiketoiminta = lainsäädännön määräämät ympäristöasiat

Crnet Oy toteutti  alkuvuonna 2012 kyselytutkimuksen  vastuullisen liiketoiminnan  painopistealueista. Kysely lähetettiin 10 117 suomalaisten tai Suomessa toimivien organisaatioiden johtotehtävissä, esimiesasemassa tai asiantuntijatehtävissä työskenteleville henkilölle.   Helmikuun 10. päivään mennessä mennessä oli saapunut 956 vastausta. 
Vastaajista  16,9 % työskentelivät mikroyrityksissä, 17,5 % pienissä yrityksissä,  19,1 % keskisuurissa yrityksissä ja 45,3 % suurissa yrityksissä, ja  1,2 % vastaajista ei kuulunut mihinkään edellisistä luokista.
Keskeiset tutkimustulokset voidaan tiivistää neljään asiaan:
  • ympäristöasiat nostettiin tärkeimmäksi vastuullisuuden osa-alueeksi talousasioiden jälkeen 
  •  lainsäädännön muutokset oli tärkeimmäksi määritelty osa-alue vastuullisuusasioiden päätöksenteon tueksi
  • henkilöstön hyvinvointi sekä työterveys ja työturvallisuus määriteltiin talousasioiden jälkeen tärkeimmiksi jokapäiväisessä toiminnassa oleviksi vastuullisen liiketoiminnan osa-alueiksi
  • vastuullisuusasioiden viestintä oli kärkisijalla kohdassa ’ei mitään merkitystä’.
Merkittävä seikka on ympäristöasioiden selkeä kärkisija vastuullisen liiketoiminnan kentässä. Henkilöasioiden – työhyvinvointi, työterveys ja työturvallisuus - sijoitus kärkeen heti talousasioiden jälkeen jokapäiväisessä toiminnassa ei liene kenellekään yllätys. 
Mutta vastaajien kommenttien perusteella käytännön toimet henkilöstöasioissa eivät kuitenkaan tue tätä sijoitusta – tai ehkä henkilöstöasioita pidetään tärkeinä, mutta asioita ei kuitenkaan kehitetä. Osin vastauksiin henkilöstöasioiden merkityksestä jokapäiväisessä toiminnassa on voinut vaikuttaa laaja julkinen keskustelu työurien pidentämisestä.
Vastuullisuusviestintä ei tämän tutkimuksen mukaan kuulu jokapäiväiseen toimintaan (listan jumbosija) ja se on myös osa-alue, joka pitää kärkisijaa osiossa ’ei lainkaan merkitystä’.  Tämä on tietyllä tavalla hälyttävä tulos, koska jokapäiväisessä toiminnassa viestintähän on useimmiten sisäistä viestintää.
Ja jos vastuullisuusviestinnällä ei ole organisaatiossa mitään merkitystä, niin herää kysymys, mistä julkaistavissa vastuullisuusraporteissa on kysymys. Raportointia vastuullisuusasioista ei tämän tutkimuksen mukaan tehdä kuin 50 prosentissa vastanneissa yrityksissä (talousraportointihan on pakollista kaikille yrityksille).
Yhteen lauseeseen tiivistettyä voitaisiin suomalaisten ja Suomessa toimivien organisaation vastuullisen liiketoiminnan fokus esittää (kärjistetysti) seuraavasti: 
Ympäristöasiat hoidetaan lainsäädännön mukaisesti, jos tiedetään mitä laki vaatii sekä tunnetaan termit työhyvinvointi, työterveys ja työturvallisuus, ja kenellekään ei kerrota mitään vastuullisuudesta vapaaehtoisesti. 

Tutkimusraportin voi tilata osoitteesta crnet @ crnet.fi.


 

tiistai 13. maaliskuuta 2012

Kuka ketäkin kiusaa vai kiusaako kukaan ketään

Viimeistään nyt -kevättalvella 2012 - työpaikkakiusaamisesta on tullut kaikille uutisia seuraaville ihmisille tunnistettu termi. Erään ammatiliiton (sisäinen) toiminta sai aikaan vertaansa vailla olevan mediasirkuksen.

Mukaan tarinaan on liitetty viihdetaiteilija taksin kyydistä, eri puoluetaustaisten vaikuttajien valtataistelua, pahoinpitely talvipäivillä, ripaus kiellettyä rakkautta, viinanhuuruisia musiikkitapahtumia ja kalliita lahjoja. Harvemmin ainakaan julkisuudessa työpaikkakiusaamistapauksiin on liittynyt tällaisia intohimoja.

Ja kiusaaminen on hyvin henkilökohtainen tuntemus - toiselle hurtti huumori on kiusaamista kun se toiselle on huumoria (tai huonoa käytöstä). Työterveyslaitoksen mukaan
Jos tunnet olevasi jatkuvan epäasiallisen kohtelun tai kiusaamisen kohteena ota asia puheeksi mahdollisimman pian. Ensin on aina hyvä pyrkiä selvittämään tilanne työpaikan sisällä. Monilla työpaikoilla on nykyisin sovittu toimintamalli, joka ohjeistaa, miten tulee toimia, jos kokee tulevansa kiusatuksi työssä. (TTL).

Asetelmahan on yleensä se, että esimiesasemassa oleva henkilö kiusaa alaistaan. Mutta kyllä alaisetkin osaavat kiusata 'pomojaan'. Tästä näkökulmasta ei juurikaan keskusteluja käydä. Voiko esimies siis olla kiusattu? Kyllä voi, mutta kun kiusaaminen ei perustu hierarkiseen 'valta-asemaan', sen muodot voivat olla hyvin monenlaisia: systemaattista töiden hidastamista, poissaoloja, välinpitämättömyyttä, huonoa käytöstä ja ala-arvoista kieltä (esimerkiksi opettajien asema), ja niin edelleen.

Päivän otsikoissa olevassa tapauksessa on melko varmasti kysymys perinteisestä esimies-alainen tapauksesta. Tämä case tutkitaan nyt perusteellisesti, mutta entä ne tuhannet tapaukset, joista ei edes tehdä ilmoitusta mihinkään taholle.

Professori Liisa Kelttikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta on tutkinut aihetta :
Kiusaaminen kiistetään lähes aina päiväkodeista työpaikoille asti. Kiusaamisen nostaa esiin tavallisesti uhri. Sen jälkeen uhri yleensä syyllistetään, häntä väitetään huumorintajuttomaksi tai sanotaan, että hän ei kykene pitämään puoliaan. (YLE)

Ammattiliiton viestintäpäällikkö tehdessään ilmoituksen kiusaamisesta - vaikka tiesi mihin ryhtyi - osoitti sellaista siviilirohkeutta, jota aika harvoin enää missään kohtaa. Toivoisi kohtaavansa useammin.