"Oletkos siellä Nikkelijoen varrella - oletkos tilannut kalaa paikallisissa porilaisissa ravintoloissa?" Tämä kysymys tuli facebookin SuomiAreenan päivitykseeni. Aivan, tapahtuman aihe ympäristö ja pääyhteistyökumppani ympäristömisnisteriö, ja me olimme ihan oikeasti yhden Suomen suurimman teollisuuden nikkelipäästön äärellä; Kokemäenjoki oli siis nimetty uudelleen: Nikkelijoki.
Ja siellä Nikkelijoen varrella oli lähes koko Suomen hallitus, suurin osa eduskuntaa, kotimaisen yritysmaailman vaikuttajat ja paljon muitakin suomalaisia. Yhdessä päivittelimme tapahtunutta: miten tällaista voi tapahtua Suomessa: 66 000 kiloa nikkeliä (ja muitakin raskasmetalleja) jokeen.
Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan teollisuuslaitoksen varojärjestelmä oli hälyyttänyt 30 tuntia, että kaikki ei ole kunnossa. Päästö tapahtui viikonlopun aikana, ja yrityksen tiedottamisen aloitus kesti lähes viikon. Yritysjohdon julkinen anteeksipyyntö tuli 1,5 viikon kuluttua tapahtuneesta, kun simpukat kuolivat ja kaikki osaavat tutkijat olivat rantautuneet Nikkelijoelle. Ongelmalliset jätevedet olivat 'hävinneet' ja anteeksi oli pyydetty. Ei kun jatketaan prossessin pyörittämistä.
Eihän se voi näin mennä. Suomessa. Vuonna 2014. Liian kalliita teollisia työpaikkoja. Talvivaaran päästöt syksyllä 2012 olivat aika paljon pienemmät - ja niistä jaksetaan puhua vieläkin. Tiedottaminen meni kaikella tavalla pieleen niin viranomaisilla kuin yritykselläkin. Ikään kuin kukaan ympäristöalan asiantuntija ei olisi tiennyt mitä tämän kokoluokan raskasmetallipäästö aiheuttaa joessa ja meressä, mihin joki laskee.
Muuten SuomiAreenalla oli esityksiä laidasta laitaan - hyviä ja vähemmän hyviä. Oman listani kärkeen kiilasi UM:n keskustelutilaisuus Porin teatterissa, jonka Leena Brandt ammattimaisesti juonsi. Ministerit Tuomioja ja Haavisto olivat tilaisuuden tähdet: ulkopolitiikka ainakin on osaavissa käsissä. Ilmastonmuutosta ja taloutta käsiteltiin useissa tilaisuuksissa. Tosin useimmissa keskusteluissa kerrattiin vain vanhoja mantroja. Todellisia uusia avauksia ei kuulunut.
Päälimmäiseksi jäi mielikuva, että kaikki palikat ympäristöosaamiseen Suomessa on, mutta Jonkun pitäisi tehdä jotain: hyvät innovaatiot ovat lähtökohta, mutta ilman niiden kaupallistamista ja markkinointi maailman suurille markkinoille ei Suomen vienti ja kansantalous parane. Ja tämä Joku on hukassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti