Somen avulla vastuullisempia tuotantoketjuja

FIBS ry:n teettämän yritysvastuututkimuksen (2014) tulosten mukaan asiakkaiden merkitys yritysten vastuullisuuden vauhdittajina on kasvanut edellisestä vuodesta. Yhtenä syynä asiakkaiden merkityksen kasvuun on varmasti koko ajan kasvava sosiaalisen median rooli yritysten liiketoiminnassa. Yritysten on oltava aktiivisia somessa, ja niiden tulee olla valmiita vastaanottamaan asiakkaidensa palautetta myös sitä kautta, ja niiden on  myös osattava reagoida niihin tarpeeksi nopeasti.

Torstaina 24.4. tuli kuluneeksi tasan vuosi Plaza Ranan tehdasrakennuksen romahtamisesta Bangladeshissa. Tuossa onnettomuudessa menehtyi 1133 ihmistä. Rakennus oli saanut rakennusluvan kuuden kerroksen korkuiselle tehdasrakennukselle. Romahtaessaan tehdas oli yhdeksänkerroksinen. Lupaa lisäkerroksille ei ollut koskaan myönnetty. Vaateteollisuus on varmasti yksi eniten mediassa esiin nousevista toimialoista, kun puhutaan vastuullisuusuutisoinnista. Uutiset pyörivät useimmiten epäinhimillisten työolosuhteiden, lapsityön tai pakotetun työn, vaarallisten kemikaalien ja tekstiiliylijäämien ympärillä. Näistä uutisoinneista huolimatta ruotsalainen vaatealan jätti palkittiin tänä vuonna jo neljättä kertaa maailman eettisimpänä yrityksenä (Talouselämä).

Traagisen onnettomuuden vuosipäivänä vietettiin FashionRevolution-päivää, josta Suomessa puhutaan Vaatevallankumouksena. Päivän päätavoitteena on muuttaa vaateteollisuutta niin, ettei Plaza Ranan kaltaisia katastrofeja enää ikinä tapahtuisi. Tavoitteena on näyttää vaateteollisuudelle, että kuluttajat haluavat vaatteita, jotka on tehty reiluissa oloissa ja joista työntekijä on saanut elämiseen riittävää palkkaa. Lisäksi tällä päivällä halutaan näyttää teollisuudelle, että kuluttajia todella kiinnostaa missä, miten ja kuka heidän vaatteensa on tehnyt. Päivää vietettiin yli 50 maassa.

Ruokaostoksilla moni kuluttaja on jo tänä päivänä kiinnostunut tuotteen alkuperästä, ja tuotteiden pakkausmerkinnät auttavat sen selvittämisessä. Vaatekaupoissa tilanne ei sen sijaan ole vielä yhtä vaivatonta. Erään tutkimuksen mukaan kuluttajat ovat kuitenkin lisääntyvästi kiinnostuneita tuotteiden alkuperästä; suomalaisista joka kolmas asettaa ostoksilleen vähintäänkin melko tiukat eettiset ja ekologiset ehdot. (YLE) Samanaikaisesti 61 % vaatemerkeistä ei osaa sanoa, missä heidän vaatteensa tehdään (Australian Fashion Report). 75 % vaatemerkeistä ei tiedä millaisissa oloissa kankaat tehdään ja 93 % ei tiedä käyttämiensä kangasmateriaalin alkuperää.

Mitä Vaatevallankumouksessa sitten tapahtui? Kuluttajia kehotettiin päivän aikana kuvaamaan itsensä vaatteet nurinpäin puettuina, siten että vaatteen tietolappunen valmistusmaineen näkyy kuvassa. Kuva tuli sitten jakaa sosiaalisessa mediassa kysymyksen kera: Kuka on tehnyt vaatteeni?. Tarkoituksena oli myös merkitä kuvaan se brändi/merkki, jonka vaatetta piti yllään kyseisessä kuvassa. Näin kysymykset menivät perille yritysten omien some-kanavien kautta. Toivottavasti ne yritykset, joiden tuotantoketjut kestävät päivänvaloa ja jotka tekevät aktiivisesti työtä vastuullisemman vaateteollisuuden puolesta, osasivat käyttää eilisen päivän hyödykseen. Ja toivottavasti ne toiset yritykset tunsivat kuluttajien suunnalta tulevan painostuksen.

Mielenkiintoista nähdä, onko Vaatevallankumouksella jotain näkyvää – pientä tai jopa vähän suurempaa – vaikutusta vaateteollisuuteen.

Minttu Aalto

Projektipäällikkö, M. Sc. (Econ.)
CRnet Oy